Suomalainen puolustusteollisuus elää parhaillaan suurten mahdollisuuksien aikaa. Ukrainan sota herätti monet Euroopan valtiot investoimaan radikaalisti omiin puolustusratkaisuihinsa. Tämän lisäksi Suomen Nato-hakemus avaa myös teollisuudelle uusia ovia ja kaiken tämän päälle tulee vielä 10 miljardin valtaisa hävittäjähanke.
Suomen ylivoimaisesti suurinta puolustusalan toimijaa Patriaa johtava toimitusjohtaja Esa Rautalinko sanookin suoraan Suomen olevan tällä hetkellä täysin poikkeuksellisessa asemassa.
– Suomella on nyt momentum Yhdysvaltoihin ja moneen muuhun läntiseen maahan. Me olemme otsikoissa puheenaiheena. Suomen maabrändi on jo loikannut nyt uudelle tasolle. Toivottavasti mahdollisimman moni suomalainen yritys tajuaa tämän. Nyt pitää takoa, Rautalinko tiivistää.
Poikkeuksellinen aika ei sinänsä ole mikään uusi ilmiö. Ennen Ukrainan sotaa korona löi leimansa myös Patrian toimintaan.
– Koronan aiheuttamat työpoissaolot iskivät oikeastaan vasta tämän vuoden alussa. Koronan aikana meillä ei tullut ongelmaa, että kysyntä olisi laskenut. Viimeiset pari vuotta ovat olleet meille taloudellisia menestyksiä.
Patrian tuloksellisesti hyvät vuodet ovat Rautalingon mukaan myös Suomen etu, sillä suurin osa tuloksesta tulee kuitenkin ulkomailta.
– Meidän ydintehtävä on Suomen Puolustusvoimien ja maanpuolustuksen turvaaminen niillä osaamisilla, mitä meillä on. Hyvä taloudellinen menestys, josta paljon tulee rajojen ulkopuolelta, antaa meille mahdollisuuden satsata myös tähän puoleen.
Patrian toimitusjohtajan mukaan globaalisti vaivannut komponenttipula ei ole iskenyt Patriaan pahimmalla mahdollisella tavalla. Rautalingon mukaan hinnat ovat inflatoituneet ja toimitusajat pidentyneet, mutta komponentteja on yhä silti saatavilla.
Euroopan valtioiden herääminen puolustusvarusteluun näkyy hänen mukaansa monellakin eri tapaa.
– Yksi on tietysti ampumatarvikkeet ja siellä olevat mahdolliset lisävarastointitarpeet. Tämä puoli lähti nopeasti liikkeelle heti helmikuun lopussa. Tämän lisäksi maat katsovat tarkasti nyt, missä kunnossa heidän käyttämänsä kalusto tällä hetkellä on, Rautalinko toteaa.
Moni Euroopan maa kartoittaa tällä hetkellä, miten varastoissa oleva kalusto saataisiin paremmin toimintavalmiiksi. Usea läntisenkin Euroopan maa on ilmoittanut satsaavansa huomattavia lisämäärärahoja puolustukseen. Rautalingon mukaan tämä tulee muodostamaan hankinnoissa kolmannen aallon.
– Suorituskyvyt ja kalustot tulevat seuraavaksi. Se ottaa oman aikansa, joten niiden aika ei ole vielä, vaikka määrärahoista on jo päätetty. Maiden lähtötilanne on kovasti erilainen keskenään. Se selviää jo vaikka Suomea ja Ruotsia vertailemalla. Suomen lähtötilannehan on erittäin hyvä, Rautalinko sanoo.
Tilauskantaa Patrialla on ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen reilut 1,5 miljardia euroa. Toimitusjohtajan arvion mukaan kaikki mittarit viittaavat tilauskannan kasvavan kuluvan vuoden aikana.
Suomen päätös hakea Natoon on myös iso päätös suomalaiselle puolustusteollisuudelle. Rautalingon mukaan itsessään hakemus ei tuo automaattisesti yhtään uutta lisäkauppaa, mutta se avaa erilaisia näkymiä. Hänen mukaan Suomi ja Ruotsi ovat nyt pöydissä, jossa jaetaan sellaista informaatiota, johon Suomi ja Ruotsi eivät ole aiemmin päässeet käsiksi.
– Mitään automaatiokauppaa ei tule. Edelleenkin maat varmasti tekevät päätöksiä omista kansallisista lähtökohdistaan. Toivottavasti voimme olla Nato-standardoinnin kehityshankkeissa mukana. Se tulee auttamaan jo paljon.
Samalla Suomi saa uudenlaisen näyteikkunan omalle osaamiselleen. Rautalingon mukaan Suomella on paljon erikoisosaamista, jota meillä saatetaan pitää itsestäänselvyytenä.
– Meidän tuoteratkaisut ovat tehty Suomen maasto- ja ilmasto-oloihin. Arktinen suoriutuminen, ja se mitä me pidämme normaalina, ei välttämättä ole monen muun maan tuotteissa sisäänrakennettuna. Se mikä on meille normaalia, on monelle muulle maalle uutta tai kallis optio. Siitä me voimme saada etua, että meillä tämä kyvykkyys kaikessa mukana.
Rautalingon mukaan Suomi on teollisuuspuolella vahva muun muassa Maavoimiin liittyvissä asioissa, johtamisjärjestlemissä, telekommunikaatiopuolella ja erilaisten elinkaarien hallinnassa. Oman maan puolustukselliset vahvuudet peilaavat paljon myös maan teollisia vahvuuksia. Ruotsissa taas maavoimien sijasta vahvuudet löytyvät meri- ja ilmavoimista.
– Suomen vahvuudet eivät ole Ruotsin vahvuuksia ja taas Ruotsin vahvuudet eivät ole Suomen vahvuuksia. Yhtenäinen matka Natoon ja toisten tarpeiden huomiointi naksahtaa meillä kahdella aika hyvin yhteen tässä mielessä.
Oman lisäsysäyksen Suomelle tuo valtava hävittäjähanke. 10 miljardin hankkeesta on sovittu ainakin kolmen miljardin edestä tulevan Suomelle teollista osallistamista. Vähemmän yllättäen Patria on tässäkin kuviossa iso pelaaja.
– Suomen koneisiin tulevat moottorit loppukootaan Suomessa. Lisäksi valmistamme 400 kappaletta F35-hävittäjien eturunkoja Suomessa. Ne ovat pitkälti koneen kehittyneimpiä osia. Kuten jo lukumäärä kertoo, ylivoimainen enemmistö niistä menee muualle kuin Suomeen. Lisäksi hävittäjien huolto- ja ylläpitotoimet tulevat Suomeen.
Kuka?
Patrian toimitusjohtaja Esa Rautalinko
Syntynyt 1962
Toiminut Patrian toimitusjohtajana vuodesta 2019 lähtien
Harrastukset: vapaaehtoinen maanpuolustus
Perhesuhteet: Vaimo ja kaksi aikuista lasta
Lue seuraavaksi
-
Kalusto
