Aiemmin tässä elokuussa Reserviläinen kertoi 160 kilometrin mittaisesta Hollannin Vierdaagse-marssista, johon osallistui
kesällä vajaa 100 suomalaista. Yksi osallistujista oli Suomen
Reserviupseeriliiton järjestösihteeri Susanna
Takamaa. Reservin yliluutnantti Takamaa teki nelipäiväiseltä marssilta oheisen
videon, joka on julkaistu Reserviupseeriliiton Youtube-kanavalla.
Alla Takamaa kertoo kokemuksiaan marssilta.
Miksi halusit mukaan
Vierdaagselle?
”Kuulin marssista ensimmäisen kerran jo vuosia sitten
eräässä kertausharjoituksessa. Aina välillä tapahtuma on tullut esiin
keskusteluissa erilaisissa maanpuolustuspiireissä, ja aina siitä on puhuttu
niin kuin mistäkin sodasta: porukkaa kaatuu nestehukkaan, jalkapohjat ovat yhtä
isoa rakkoa, eikä kukaan marssi viimeisinä päivinä enää muuten kuin lääkkeiden
voimalla. Se kuulosti aika pelottavalta. Vaellustaustalla ja synnynnäisellä
hulluudella marssi kuitenkin kiinnosti, mutta epäilin, riittäisikö kuntoni sen
suorittamiseen. Kun sitten viime syksynä Reserviupseeripäivässä
Vierdaagse-konkari Timo Lahti
kannusti lähtemään marssille mukaan ja sanoi, että se lähtökohtaisesti
marssitaan päällä eli tahdonvoimalla, päätin lähteä kokeilemaan.”
Minkälainen kokemus
oli?
”Jännitin marssia aivan hirveästi! Treenikilometrejä
tuli vain 53 km, ja kengät olivat joka harjoitusmarssilla aukaisseet kantapäät.
Osallistuin marssille osana reserviläisistä koottua joukkuetta, jossa heti
ryhmäydyimme ja tulimme toistemme kavereiksi. Siitä jengistä sai ihan hirveästi
energiaa, eikä kukaan luimistellut, jos toinen sanoi, että mennään vähän
hitaampaa hetki.
Suurimmalla osalla oli vähän jotain vaivaa pitkin marssia,
toisilla sitten vähän enemmän. Yleensä teimme yhdessä kaikkemme, että toisella
menisi paremmin, minulle esimerkiksi yksi joukkuekaveri teippasi kantapäät joka
ilta uudestaan seuraavaa marssia varten.
Eikä sitä itse tapahtumaa oikein voi kuvailla, se pitää
oikeasti kokea itse. Siellä on paikallisia aamuviidestä lähtien teiden varsilla
heittämässä yläfemmoja ja hurraamassa. Pitkin päivää ihmiset jakavat ruokaa ja
juomaa marssijoille, ja maaliin päässeitä hurrataan niin kuin sankareita.
Kokemus oli todella yllättävä, mutta rehellisesti sanottuna pelkästään
positiivisessa mielessä.”
Minkälaisille
tyypeille suosittelet osallistumista?
”Kaikille reserviläisille, joilla on kiinnostusta haastaa
itsensä ja jotka viihtyvät kansainvälisessä yhteisössä. Marssilla on
40 000 muuta marssijaa, joten ihmispaljous ei saa ahdistaa. Peruskunto on
hyvä olla hoidossa ja erityisesti varusteisiin, kuten kenkiin ja reppuun,
kannattaa sijoittaa ainakin aikaa totuttaa itsensä niihin. Mikään supermies ei
tarvitse olla. Kaiken kaikkiaan marssilla pärjää oikealla asenteella, avoimella
mielellä ja hyvällä huumorilla.”
