• Uutiset

Varusmiehenä Rajavartiolaitoksen erikoisjoukoissa

Reservin luutnantti Juho Ohtonen kasvoi henkisesti paljon erikoisrajajääkärien vaativassa koulutuksessa. Koulutuksesta ei pahemmin voinut huudella junan ravintolavaunussa.

Puolustusvoimat

Erikoisrajajääkäreitä harjoittelemassa NH90-helikopterin kanssa.

Kun nuori miettii varusmiespalvelukseen astumista, ei
mieleen välttämättä ensimmäisenä tule, että sen voisi suorittaa
Rajavartiolaitoksen erikoisjoukoissa. Reservin luutnantti Juho Ohtonen, 28, päätyi erikoisrajajääkäriksi sattumien kautta.
Ennen varusmiespalvelusta hänen isänsä kehotti hakemaan joihinkin erikoisempiin
tehtäviin, jolloin Ohtonen löysi vaihtoehdoiksi laskuvarjojääkärit ja
erikoisrajajääkärit. Jälkimmäinen näistä oli vasta perustettu silloin.
Palvelukseen hyväksytty Ohtonen olikin ensimmäisiä sen suorittaneita vuosina
2008–2009.

– Ajattelin, että kuten laskuvarjojääkärit,
erikoisrajajääkäritkin ovat varmaan aika kovia ukkoja. Kävin Utissa tekemässä
laskuvarjojääkärien testit ja hain myös erikoisrajajääkäriksi. Samat fyysiset
testit kävivät molempiin, mutta ”palikkatestit”, haastattelut ja muut tein
vielä uudelleen Immolassa, Ohtonen muistelee.

Varsinkin koulutuksen alku oli suuri muutos aiempaan arkeen.
Osa joukosta putosi pelistä palveluksen alussa.

– Koko ajan tuli uutta. Välillä sitä mietti, että
mitähän seuraavakin viikko tuo tullessaan. Koko ajan harjoituksia, ei paljoa
kasarmilla oltu. Ei ikinä oikein tiennyt, mitä meille keksitään. Mutta loppua
kohden tuntui, että helpottui, kun touhuun tottui.

Koulutukseen kuului paljon pitkiä marsseja, joka on olennainen osa sissi- ja tiedustelutehtäviä.
Miehet marssivat harjoitusten sisällä, ja lisäksi oli varsinaisia
marssiharjoituksia.

– Jos mentiin ampumaharjoitukseen, siirtyminen oli
pyörällä eikä bussilla, ja matkahan oli 50 kilometriä. Talvella tätä ei
tietysti ollut, kun ei voinut pyöräillä. Kasarmeilla oli joka aamu jumpat eli
vaikka juostiin uimaan tai juostiin pelkästään. Rinkan kanssa siirtymistä
koulutuksessa oli paljon.

 

Henkinen kasvu
merkittävää

Ohtonen oli ennen inttiä urheillut paljon. Hän oli muun
muassa pelannut jalkapalloa ja aloittanut thainyrkkeilyn. Noin 190-senttinen ja
muutenkin isokokoinen Ohtonen oli valmistautunut fyysisiin testeihin esimerkiksi
tekemällä reppujuoksua painojen kanssa pururadalla. Itse palveluksen aikana
Ohtonen koki erityisesti pitkän matkan kestävyytensä parantuneen, mutta muuten
kunto ei niinkään muuttunut.

Olennainen kehitys tapahtui henkisellä puolella.

– Palveluksen jälkeen uskalsin lähteä ottelemaan
thainyrkkeilyssä. Sain sieltä tosi paljon itseluottamusta. Luulen, että
koulutuksesta oli apua thainyrkkeilyssä.

Vuonna 2014 Ohtonen voitti thainyrkkeilyn Euroopan
mestaruuden 86-kiloisten sarjassa. Sittemmin hän on jättäytynyt pois
kilpailuista ja keskittynyt ulkomailla muun muassa työntekoon ja opiskeluun.

 

Salaista touhua

Yle näytti muutama vuosi sitten televisiossa sarjan
erikoisrajajääkärien koulutuksesta. Sitä Ohtonen seurasi mielenkiinnolla ja
yllättyi jopa tietyistä asioista, joita sai näyttää katsojille. Ainakin
koulutuksen alkuvuosina touhu oli hyvinkin salaista ja varusmiehille
painotettiin, että junan ravintolavaunussa ei saisi puhua asioista,
kouluttajien nimistä lähtien.

– Sanottiin, että ei kerrota harjoitusten
luonteesta, välineistä sun muusta. Ei siis kuvia Facebookiin hienoista
vehkeistä, taktiikoista ja niin edelleen. Välillä itsekin mietin joistain
asioista, että tätä ei varmaan kannattaisi ulkopuoliselle näyttää. Omalla
järjellä tietysti päätämme, mitä kannattaa puhua.

Ohtonen kertoo, että RUK:ssa esimerkiksi tehtävänjaossa
erikoisrajajääkärit laitettiin omaan tilaansa. Siihen aikaan hekin kävivät
RUK:n Haminassa. Nykyään se käydään yhteistyössä Utin jääkärirykmentin
johtamalla RUK:n erikoisjoukkolinjalla. Koulutus on pääosin Utissa, mutta
osittain myös omassa yksikössä eli Immolassa.

 

Neljäsosa RUK:hon

Kaikki erikoisrajajääkärit saavat vähintään aliupseerin
koulutuksen. Noin neljännes koulutetaan reserviupseereiksi. Palvelus kestää 347
vuorokautta.

Kaikille yhteisen Imatran Immolassa annettavan, monipuolisen
koulutuksen lisäksi erikoisrajajääkäri saa syventyvän koulutuksen pioneeri-,
lääkintä-, viesti- tai tukiasekurssilla.

Valintakokeet järjestetään vuosittain tammikuussa. Kokeisiin
voi hakea 6. joulukuuta mennessä.

Tehtäviin haetaan motivoituneita, fyysisesti ja henkisesti
tasapainoisia ja kestäviä henkilöitä. Palvelukseen astuu vuosittain yksi
saapumiserä heinäkuussa.

Ohtosen mielestä parasta koulutuksessa oli sen
monipuolisuus.

– Se oli niin monipuolinen vuosi, että ei kovin
monella varusmiehellä ole tuollaista. Se, että oltiin aika pienessä poppoossa,
oli hienoa. Tuli aika hyviä kavereita, mihin varmasti vaikutti se, että siellä
ei ollut ketään muita kuin me.

Lue myös:

20.12.2018 Erikoisrajajääkäriksi reilut 300 hakijaa – suosio on kasvanut pikkuhiljaa

16.04.2018 Utissa haetaan omia rajoja – ”Laskuvarjojääkärin pitää olla vahva mutta hyvä juoksija

18.10.2017 MPK pyrkii tarjoamaan koulutusta kaikille Rajavartiolaitoksen reserviläisille

29.10.2016 Tällainen on laskuvarjojääkärien ensihyppy – barettijuoksu kruunaa adrenaliinipitoisen suorituksen