• Puolustusvoimat

Varusmiesliitto: Palvelusajankohtia siirrettävä kahdella kuukaudella eteenpäin

Varusmiesliitto julkaisee pamfletin, johon on koottu kahdeksan tapaa kehittää asevelvollisuutta vastaamaan paremmin nykyajan tarpeita.

Tuomas Kaarkoski

Jos palvelusajankohtia siirrettäisiin Varusmiesliiton ehdotuksen mukaisesti kahdella kuukaudella, elokuun puolivälissä kotiutuva pääsisi parhaassa tapauksessa suoraan opintielle ja helmikuussa kotiutuva voisi aloittaa pääsykokeisiin valmistautumisen. Palveluksen alkaessa syyskuussa ehtisi tuleva alokas tehdä töitä kokonaisen kesän, liitto perustelee.

Varusmiesliitto esittää useita toimia asevelvollisuuden
kehittämiseen. Liitto on koonnut kahdeksan esityksen pamfletin, jonka se
julkaisee tänään perjantaina yhdessä Reserviupseeriliiton kanssa
järjestettävässä seminaarissa Katajanokan Kasinolla.

Varusmiesliitto muun muassa esittää palvelusajankohtia
siirrettävän kahdella kuukaudella eteenpäin. Liitto näkee ongelmallisena sen,
että enemmistö eli 347 tai 165 vuorokautta palvelevat kotiutuu joulu-
tai kesäkuun puolivälissä.

– Korkeakouluun aikovan, joulukuussa kotiutuvan
reserviläisen tulee keksiä itselleen tekemistä vähintään pääsykoekauteen tai
jopa seuraavaan syksyyn asti. Kesäkuussa kotiutuva taas on auttamattomasti
myöhässä sekä pääsykokeista että kesätöiden hausta. Varusmiesliitto esittääkin,
että saapumiserien vuosikelloa siirretään kaksi kuukautta eteenpäin, siten että
palvelus aloitettaisiin vasta maalis- tai syyskuussa, Varusmiesliiton
varapuheenjohtaja Jaber McBreen
kirjoittaa pamfletissa.

Varusmiehen elämään palvelusaikojen siirto vaikuttaisi
siten, että suurin osa kotiutuisi helmi- tai elokuun puolivälissä.

– Parhaassa tapauksessa elokuun puolivälissä
kotiutuva pääsisi suoraan opintielle ja helmikuussa kotiutuva voisi aloittaa pääsykokeisiin
valmistautumisen. Palveluksen alkaessa syyskuussa ehtisi tuleva alokas tehdä
töitä kokonaisen kesän.

 

Sodan ajan tehtäviä
avoimeen hakuun

Pamflettiin on kirjoittanut myös muutama vaikuttaja
Varusmiesliiton ulkopuolelta. Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja Janne Kosonen esittää asevelvollisuuden
kehittämistä käsittelevässä osuudessaan, että perustettaisiin sähköinen
järjestelmä, jolla reserviläinen voisi ilmoittaa Puolustusvoimille
osaamisessaan tapahtuneet muutokset.

– Kokeilemisen arvoista voisi olla myös laittaa
avautuvia sodan ajan tehtäviä avoimeen hakuun. Reserviläinen saisi tiedon
avoimena olevista tehtävistä ja niiden osaamisvaatimuksista ja voisi hakea
niitä. Puolustusvoimille tämä tarjoaisi motivoituneen ehdokasjoukon, josta on
isoa joukkoa helpompi valita sopiva henkilö sopivaan tehtävään, Kosonen
kirjoittaa. 

Varusmiesliiton
kahdeksan askelta kohti parempaa maanpuolustuskykyä

1)    Kutsunnat osaksi elämää.

Kutsunnat alistetaan poikkihallinnollisen
elimen alle. Kutsuntojen rahoitusta pitäisi laajentaa myös muiden kuin
puolustushallinnon alle. Digitalisoidaan kutsuntajärjestelmä ja määrätään
kutsuntatietojen päivittämisestä lailla.

2)    Palvelusaikaa siirrettävä palvelemaan koko
yhteiskunnan tarpeita.

Siirretään palvelusajankohtia kaksi
kuukautta eteenpäin.

3)    Varusmiesten toimeentulo nykyaikaan.

Sotilasavustuksen tulorajoista luovuttava.
Ruokaraha otettava käyttöön varusmiehillä. Eläkettä kartutettava palvelusaikana
päivärahasta.

4)    Naiset osaksi yhteisöä.

Yhteistupia kokeiltava Puolustusvoimissa.

5)    Reserviläisaikaa kehitettävä.

Kertausharjoituksia lisättävä. Luodaan
digitaalinen järjestelmä reserviläisten taitojen listaamista varten.

6)    Siviilipalvelus uudistettava.

Luodaan erillinen
valmiussiviilipalvelusryhmä, jolla tehtävä kriisiaikana.

7)    Motivoituneimmat suorittamaan palvelusta –
sukupuolesta riippumatta.

Siirrytään koko ikäluokan kutsuntoihin.

8)    Hybridisota tunnistettava kokonaisturvallisuuden
näkökulmasta paremmin.

Puolustusvoimille tulee taata resurssit
hyödyntää koko kansan osaamista.