• Vapaaehtoinen maanpuolustus

Venäjä huolettaa ja naisten asepalvelus jakaa mielipiteet maanpuolustusjärjestöjen kyselyssä

Kyselyyn osallistuneista yli puolet on päivittänyt kotivaransa ja neljännes osallistunut liittojen lähitapahtumiin vuoden aikana.

Puolustusvoimat

Reserviläisjärjestön jäsenet ovat osallistuneet tänäkin vuonna erilaisiin maanpuolustustehtäviin.

Huoli Venäjän kehityksestä on ampaissut uudelle tasolle maanpuolustusjärjestöjen jäsenien keskuudessa. Tämä käy ilmi Reserviläisliiton, Reserviupseeriliiton, Maanpuolustuskiltojen liiton sekä Maanpuolustusnaisten liiton kyselystä, johon vastasi yli 8 300 järjestöjen jäsentä. 

86 prosenttia vastaajista arvioi Venäjän viimeaikaisten toimien vaikuttaneen joko erittäin tai melko kielteisesti Suomen turvallisuuteen. Huolta aiheuttavissa tekijöissä Venäjä ja Ukrainan sota nousevat ylivoimaiseksi kärkikaksikoksi.  Asteikolla yhdestä viiteen, jossa yksi on paljon ja viisi ei lainkaan, Venäjän kehityksen aiheuttama huoli saa lukemaksi 1,35 ja tilanne Ukrainassa 1,44. Kolme vuotta aiemmin samalle jäsenistölle tehdyssä kyselyssä huoli Venäjästä sai lukemaksi 2,05.

Vertailun vuoksi muista huolia aiheuttavista tekijöistä työllisyystilanne Suomessa saa arvoksi 2,93, yhteiskunnallinen eriarvoisuus 3,01 ja järjestäytynyt rikollisuus 2,38.

Reserviläiset ovat myös omilla toimillaan kantaneet huolta kokonaisturvallisuuden edistämisestä. Kyselyn perusteella tämän vuoden aikana 55 prosenttia vastaajista on päivittänyt kotivaransa ja tehnyt varautumistoimia mahdollisten sähkökatkojen varalta. Ampumaharjoitteluun vastaajista on tänä vuonna osallistunut 43 prosenttia. Maanpuolustusjärjestöjen järjestämiin lähitapahtumiin on osallistunut noin neljännes kyselyyn osallistuneista ja käsketyissä kertausharjoituksissa on käynyt reilu 12 prosenttia vastaajista.

Sotilaallisen tilanteen kehittymisen suhteen seuraavan kymmenen vuoden aikana reserviläiset eivät ole optimistisia. Vain 5,5 prosenttia vastaajista uskoo tilanteen kehittyvän nykyistä vähemmän uhkaavaksi. Vastaavasti 61,6 prosenttia uskoo tilanteen kehittyvän uhkaavammaksi.

Suomen Nato-jäsenyyden tuomaan lisäturvallisuuteen uskotaan sen sijaan vahvasti. Neliportaisessa asteikossa (1=lisää turvallisuutta, 2=ei vaikutusta, 3=en osaa sanoa, 4=vähentää turvallisuutta). Suomen liittyminen Naton jäseneksi saa arvon 1,17. Vieläkin vahvemmin turvallisuutta uskotaan lisäävän Suomen osallistuminen pohjoiseen puolustusyhteistyöhön, joka saa lukemaksi 1,12.

Kysymys naisten asepalveluksesta sen sijaan jakaa reserviläisten mielipiteet. 15,9 prosenttia ulottaisi kutsunnat koskemaan naisia siten, että se tarkoittaisi samalla myös asevelvollisuutta naisille. 42,3 prosenttia muuttaisi kutsunnat pakollisiksi naisille, mutta jättäisi asepalveluksen vapaaehtoiseksi. 26,3 prosenttia puolestaan lähettäisi kaikille 18 vuotta täyttäneille naisille lisää tietoa mahdollisuudesta suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus ja 15,6 prosenttia ei muuttaisi nykyistä järjestelmää ollenkaan.

Toisessa kysymyksessä Suomen puolustusjärjestelmän perustasta järjestelmän ennallaan pitäisi 63,1 prosenttia vastaajista. 34,9 prosenttia muuttaisi asevelvollisuuden koskemaan miesten ohella myös naisia. 

Kyselyn korkeimmat lukemat saa odotetusti kysymys ”Jos Suomeen hyökätään, olisitteko valmis itse osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjenne ja taitojenne mukaan?”. Vastanneista 97,2 prosenttia vastasi kysymykseen kyllä.