• Uutiset

Ylennysten määrät puolittuneet viidessä vuodessa

Yhä harvempi reservinupseeri ylenee. Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti väläyttää ylennyskriteereiden löysentämistä.

Tuomas Kaarkoski

Yhä useammalla reservinupseerilla jää ylennys saamatta. Suurin syy on vähentyneissä kertausharjoituksissa.

Vähäiset kertausharjoitusmäärät ja pienenevät sodan ajan joukot näkyvät
radikaalisti ylennyksen saaneiden reserviläisten määrässä. Vuonna 2009
Tasavallan presidentti ylensi lippujuhlan päivänä ja itsenäisyyspäivänä vielä
yhteensä 2350 reserviupseeria. Siitä lähtien pääsuunta on ollut laskeva.
Vuosina 2010 ja 2011 reserviupseereita ylennettiin suurin piirtein sama määrä,
1820 ja 1859. Vuonna 2012 ylennettyjä oli 1460 ja viime vain 1083. Tänä vuonna
ylennyksen sai yhteensä 1171 upseeria reservissä. Myös aliupseeriylennysten
määrä on ollut laskeva.

Tasavallan presidentti on ylentänyt tämän vuoden itsenäisyyspäivänä
yhteensä 695 upseeria reservissä. Lisäksi sotilasläänien komentajat ovat samana
päivänä ylentäneet aliupseereita ja miehistöön kuuluvia reserviläisiä.

– Luvut kertovat suoraan, että kertausharjoitukset ovat olleet vähissä.
Trendi tulee tulevaisuudessa pysymään samana jo senkin takia, että yhä
harvemmalla reserviläisellä on jatkossa sodan ajan sijoitus. Menneiden vuosien
huippulukemiin ei tulla jatkossa pääsemään, Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti toteaa.

Samalla Halkilahti esittää ajatuksen, että ylentämiskriteereitä
ylipäätään pitäisi pohtia puolustusvoimissa.

– Reserviläinen voi tehdä vaikka kuinka arvokasta työtä
reserviläisjärjestöissä, eikä se vaikuta ylenemismahdollisuuksiin. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksenkin
harjoituksista luetaan eduksi vain 25 ensimmäistä harjoitusvuorokautta. Pitäisi
katsoa kokonaisvaltaista toimintaa maanpuolustuskentässä, eikä pelkkiä
kertausharjoitusvuorokausia. 
Ylenemisessä on kyse kuitenkin myös
motivoinnista. Jos vuosien työ ei näy missään, voi seurauksena olla pettymys ja
kiinnostuksen lopahtaminen.

Neljä ylennystä
kenraalikunnassa

Tasavallan presidentti on itsenäisyyspäivänä ylentänyt kenraalikunnassa
Ilmavoimien komentajan prikaatikenraali Kim
Jäämeren
kenraalimajuriksi, Puolustusvoimien logistiikkapäällikön, prikaatikenraali
Timo Rotosen kenraalimajuriksi ja
Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorin lippueamiraali Veijo Taipaluksen kontra-amiraaliksi. Euroopan unionin
tiedustelupäällikkönä toimiva lippueamiraali reservissä Georgij Alafuzoffin ylennetään myös kontra-amiraaliksi.

Lista ylennetyistä ammattisotilaista ja reserviläisistä löytyy
puolustusvoimien sivuilta.



Ylennykset

Pitäisikö ylentämiskriteereitä uudistaa?