• Uutiset

Poliisi haluaa reservipoliisit käyttöön

Uusi järjestelmä kattaisi 2 000–3 000 reserviläistä ja korvaisi pitkään käyttämättömänä pölyttyneen täydennyspoliisisysteemin.

Puolustusvoimat

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan reservipoliisijärjestelmä parantaisi poliisin kykyä vastata aiempaa haastavimpiin uhkakuviin.

Poliisi kaavailee uuden reservipoliisijärjestelmän
perustamista, joka korvaisi vanhentuneen täydennyspoliisijärjestelmän. Poliisiylijohtaja
Seppo Kolehmaisen mukaan reservipoliisi
koostuisi noin 2 000–3 000 reserviläisestä. Kokonaismäärästä puolestaan noin
500 reserviläistä muodostaisi joukon operatiivisen kärjen, joka harjoittelisi
useammin ja olisi tarvittaessa nopeasti poliisin käytettävissä.

– Haluamme muuttaa täydennyspoliisi-nimenkin. Tämä asia on
ollut niin pitkään uinuksissa ja haluamme sitäkin kautta uuden alun asialle,
Kolehmainen toteaa Reserviläiselle.

Kolehmaisen mukaan perimmäisin tarve
reservipoliisijärjestelmälle on poliisin toimintaympäristön ja uhkakuvien
muuttuminen aiempaa haastavimmiksi.

– Tämä olisi keino parantaa meidän valmiutta. Poliisin
ongelma on se, että meillä ei ole reserviä. Meidän 10 000 ihmistä loppuvat
nopeasti, jos mennään oikeisiin kriisiaikoihin tai uhkakuvat konkretisoituvat.
Meillä ei ole missään perunakuopassa ylimääräisiä poliiseja, jotka kaivetaan
rinkiin mukaan tarpeen vaatiessa. Jo tämän takia reservipoliisijärjestelmä
ehdottomasti tarvitaan.

Jos lainsäädäntö saataisiin nopeasti liikkeelle, Kolehmaisen
arvion mukaan asia voitaisiin saada käsiteltyä tämän eduskunnan aikana.

– Se tarkoittaisi, että 2019 voisi olla realistista aloittaa
toiminta.

 

Matalampi kynnys
käyttää
 

Nykyinen täydennyspoliisilaki vaatii poikkeustilan, jotta
täydennyspoliiseja voidaan ylipäätään käyttää. Kolehmaisen mukaan tämä on hyvin
ongelmallista.

– Nykyistä täydennyspoliisijärjestelmää ei voida juurikaan
käyttää, koska kynnys sen käyttöön on tehty lainsäädännöllisesti niin
korkeaksi. Pitää olla valmius- tai puolustustilalaki voimassa. Reservipoliisin
käyttöala olisi saatava nykyistä käytäntöä joustavammaksi ja paljon
laajemmaksi, Kolehmainen sanoo.

Kolehmaisen mukaan potentiaalisia reservipoliiseja löytyy
Suomesta paljon.

– Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen vähentäminen
aiheutti sen, että siellä on erittäin osaavia ihmisiä vailla sijoitusta.
Puolustusvoimat varaa nuorempia, mutta meidän järjestelmään kelpaisivat yli
35-vuotiaatkin.

Kolehmaisen visiossa järjestelmään rekrytoitaisiin myös
muitakin kuin puhtaasti sotilaspoliisikoulutuksen saaneita. Hänen mukaansa
poliisi haluaa kaikentaustaisia osaajia, esimerkiksi kyber- ja hybridiuhkiin
erikoistuneille olisi Kolehmaisen mukaan käyttöä.

Poliisiylijohtajan mukaan koulutuksellisessa mielessä
reservipoliisin käyttöalaa tulisi pohtia ennakkoluulottomasti.

– Mahdollisuudet, joissa reservipoliisia voisi hyödyntää,
ovat lähes rajattomat. Tähän kuuluisivat luonnollisesti yhteiskuntaa
vaarantavat tilanteet, luonnonkatastrofit, mahdollinen ydinvoimalaonnettomuus
tai vaikka suuret yleisötilaisuudet, jossa tarvitaan paljon
liikenteenohjaamista, Kolehmainen nostaa esimerkkejä

 

Kuka mukaan?

Kolehmaisen mukaan on itsestäänselvyys, että
reservipoliisiksi pääseminen edellyttää peruskriteereiden täyttymistä.

–Joukon on oltava sataprosenttisesti luotettavaa.
Taustaselvitykset kuuluvat asiaan. Muita lähtökohtia ovat lojaliteetti,
jämäkkyys, hyvä käytös sekä luonnollisesti sekä fyysisen että psyykkisen puolen
tulee olla kunnossa.

Kolehmaisen mukaan järjestelmän väljyys piilisi siinä, että
poliisille kelpaisivat myös muut kuin parikymppiset.

– Tämä voisi tuoda mahdollisuuden niille, joilla ei ole
sodanajan tehtävää. Reserviläiskirjeen ilmestymisen aikoihin kävin monta
keskustelua, jossa minulle valiteltiin sijoituksen häviämisen myötä sotilasuran
päättymistä, vaikka haluja jatkaa ja kehittyä olisi ollut.

Kolehmaisen mielestä reservipoliisitoimintaan osallistuville
voitaisiin myöntää myös kertausharjoitusvuorokausia Puolustusvoimien harkinnan
mukaan. Hän sanoo käyneensä koko hankkeesta keskusteluja myös Puolustusvoimien
komentajan Jarmo Lindbergin kanssa.

– Näen Puolustusvoimien kanssa paljon
synergiamahdollisuuksia vaikka kaluston ja varusteiden muodossa.
Koulutuksellisesti taas yhteistyötä voitaisiin tehdä
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kanssa. MPK voisi yhdessä
Poliisiammattikorkeakoulun kanssa laatia koulutusohjelman reservipoliiseille.
MPK:lla on kuitenkin paljon osaamista ja ihmisiä, tämä voisi olla win-win-tilanne
molemmille osapuolille.