• Uutiset

1600 reserviläistä kertaa Ilmavoimien Ruska 2016 -harjoituksessa

Ilmavoimien vuoden pääharjoitukseen osallistuu yli 50 ilma-alusta ja noin 2600 henkilöä. Pamauksia ja kirkkaita valoilmiöitä voi esiintyä.

Paavo Airo

Ilmavoimien Hornet laskeutui Lusin suoralle Baana 16 -harjoituksessa syyskuussa.

Ilmavoimien vuoden pääharjoituksen Ruska 2016:n joukkojen perustaminen on alkanut.
Harjoitukseen osallistuu 1 600 reserviläistä. Reserviläisillä on keskeinen
rooli harjoituksessa. He toimivat muun muassa lentoteknillisissä, ilmavalvontaan,
johtamiseen, ilmatorjuntaan, lentotukikohtien suojaamiseen sekä logistiikkaan
liittyvissä tehtävissä. Ilmavoimien uudistettua taistelutapaansa tukikohtien ja
niiden toimintojen liikkuvuutta korostavampaan suuntaan on reserviläisille
luvassa uusia opeteltavia asioita. 

Ruska 2016 -harjoitukseen osallistuu yhteensä yli 50 ilma-alusta ja
noin 2 600 henkilöä. Myös Ruotsin ilmavoimat osallistuu harjoitukseen toimien
Kallaxista käsin. Suomen puolella sijaitsevat harjoituksen tukikohdat ovat Oulunsalossa, Tikkakoskella, Rovaniemellä,
Kajaanissa, Kuusamossa ja Kokkola-Pietarsaaressa. 

Suomen ilmavoimilla on käytössään harjoituksessa noin 30 Hornet-monitoimihävittäjää ja 15 Hawk-suihkuharjoituskonetta sekä kuljetus- ja yhteyskonekalustoa sekä Maavoimien
NH90-helikoptereita. Ruotsista tulee kuusi JAS39 Gripen-monitoimihävittäjää
sekä kuljetus- ja taistelunjohtokonekalustoa. Ruotsalaiset ja osa Horneteista muodostavat Suomen ”vihollisosapuolen” eli maalilento-osaston harjoituksessa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Ruotsi osallistuu Suomen
kansalliseen ilmapuolustusharjoitukseen. Aiemmin syksyllä tilanne oli sama
toisin päin, kun Suomi osallistui Gotlannissa Ruotsin kansalliseen
ilmapuolustusharjoitukseen.

 

Pamauksia ja
kirkkaita valoilmiöitä voi esiintyä

Ruska 2016:n varsinainen ilmaoperaatioharjoitus kestää 10.–14. lokakuuta
välisen ajan.

Harjoituksen lentotoiminta ajoittuu harjoitusviikon maanantaista
perjantaihin aikavälille kello 8–22. Lentotoiminta suuntautuu Jyväskylään,
Kuopioon, Kajaaniin, Kuusamoon, Rovaniemelle, Vaasaan ja Seinäjoelle
rajautuvalle alueelle. Lisäksi lentotoimintaa on Pohjanlahden ilmatilassa sekä
Rovaniemen länsipuolella sijaitsevilla Suomen ja Ruotsin yhteisillä Cross
Border -harjoitusalueilla.

Harjoituksesta voi aiheutua kirkkaita valoilmiöitä taivaalla. Ne
muodostuvat ilma-alusten omasuojausjärjestelmiin kuuluvista soihduista. Maassa
voi kuulua pamauksia, jotka johtuvat matalista lentokorkeuksista ja
yliäänilennoista.

Harjoituksessa mukana olevien tukikohtien lisäksi kuljetuskoneiden lentotoimintaa suuntautuu Kalajoen lentopaikalle. Lentotukikohtien ja niiden lähialueiden lisäksi harjoitukseen osallistuvia joukkoja toimii Lohtajan harjoitusalueella.

 

Lue myös: 

4.10.2016 Taivaalla näkyy loppuvuoden aikana kirkkaita valoilmiöitä – syynä Suomen, Ranskan, Saksan ja Ruotsin hävittäjät

28.9.2016 Näin Ilmavoimat toimisi, jos Suomeen hyökättäisiin – ”Tavoite on, että ei kannata, koska täällä tulisi pataan”

29.9.2016 Poikkeusoloissa maantietukikohtia käytettäessä pitäisi olla aina vihollista askeleen edellä