Janne Lehtonen ei ole koskaan haaveillut pelkästä toimistotyöstä. Hän halusi jo lapsena pelastajan ammattiin ja treenasi armeijassa palomiehen pääsykokeisiin. Kesällä kotiutuessa hänellä jäi puolisen vuotta aikaa odotella pääsykokeita tammikuussa, joten hän kysyi, löytyisikö varuskunnasta töitä siksi aikaa.
Lehtonen toimi voimankäytön kouluttajana miinalaiva Pohjanmaalla, kun mielenkiintoinen mahdollisuus ammattisotilaan urasta alkoi yllättäen piirtyä mieleen.
– Hain kamppailutilan avainta sukeltajakoulusta, kun päällikkö käski laittamaan oven kiinni, jos minulla on aikaa jutella. Hän kysyi, kiinnostaako hakea taistelusukeltajakurssille, jonka läpäisseistä aletaan koota Merivoimien erikoisjoukkoa, taistelusukeltajien erikoistoimintaosastoa, Lehtonen muistelee.
Kipinä syttyi heti. Lehtonen ajatteli, ettei häviä mitään, jos käy kaksia pääsykokeita samaan aikaan, ja niin hän tekikin. Kun mies läpäisi molemmat haut, oli edessä valinnan paikka. Hän marssi lopulta Helsingin Pelastuskouluun rehtorin puheille ja kertoi, että aikoo katsoa ensin Puolustusvoimien kortit loppuun asti.
– Halusin varmistaa, että saan hakea unelma-ammattiini pelastajaksi vielä uudestaan. Rehtori oli kannustava ja kehotti hakemaan pari vuotta työkokemusta erikoisjoukoista. Se venyi lopulta 13 vuoteen, mutta rehtori oli vieläkin sama ja muisti minut palatessani.
Lehtonen on tullut julkisuudessa tunnetuksi muun muassa Erikoisjoukot-tv-ohjelman kouluttajana.
Fyysisesti raskas ura on korostanut Lehtoselle hyvässä kunnossa pysymisen merkitystä. Vaikka nykyään toimistotyökin kuuluu hänen arkeensa yrittäjänä, nauttii hän siitä, kun saa myös mennä ja tehdä paljon.
– Adrenaliinin täyteinen työ on jättänyt minuun jälkensä. Olen elementissäni, kun on vähän painetta, ja tykkään olla siellä epämukavuusalueen puolella, Lehtonen summaa.
Reserviin siirtyminen ei ollut helppoa. Lehtonen koki, ettei pystynyt puhumaan kenellekään kokemastaan, koska se tuntui niin epärealistiselta itsestäkin. Hän hakeutui ensin tekemään henkilösuojausta yksityiselle puolelle ja toimi muun muassa Afganistanissa, mikä tuntui edelleen täysin sotilaan työltä.
– Irtautuminen sotilaan työstä oli todella vaikeaa. Yritin päästä vielä takaisin vanhaan yksikköön, kun kuulin johtamani ryhmäni lähtevän Irakiin. Tuli huono fiilis, että mun on pakko päästä sinne myös. Jälkikäteen olen tyytyväinen siitä, että en päässyt. Elämän kuuluu mennä just niin kuin se menee.
Kokemukset erikoisjoukoissa ovat jättäneet Lehtoseen pysyvän jäljen. Hän on kärsinyt muun muassa unettomuusjaksoista, jotka laukeavat ajoittain tietyistä tilanteista.
– Unettomuutta oli varsinkin Afganistanin jälkeen vuonna 2009 ja yli kymmenen vuotta myöhemmin kirjaprojektin aikana. Kun kävin kirjaa varten asioita läpi yksin ja kirjailijan kanssa mietin, että tämä ei ole ok. Menin uudestaan koputtamaan Puolustusvoimien ovelle ja pääsin psykologille, Lehtonen avautuu kiittäen Puolustusvoimia siitä, miten hienosti tilanne hoidettiin vielä pitkän ajan jälkeen.
Lehtonen on luonut itselleen urheilun- ja työntäyteisen uran yrittäjänä. Hänen näkemyksensä fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä on terävöitynyt reservissä. Kun Lehtonen pyydettiin Iso-Britanniaan kouluttamaan Ukrainan rintamalle lähteviä reserviläisiä vuonna 2023, hän näki konkreettisesti, miten tärkeää on olla reserviläisenä hyvässä kunnossa.
– Oli herättävä ja pysäyttävä kokemus olla tekemisissä heidän kanssaan juuri ennen kuin miehet lähtivät rintamalle. Näin heti, millaiset mahdollisuudet kenelläkin oli tulla takaisin kotiin rintamalta. Uutiset kaatuneista kertoivat, että huonokuntoisimmat lähtivät valitettavasti ensimmäisinä, Lehtonen sanoo.
Yksi vinkki reserviläisille Lehtosella onkin:
– Moni ylläpitää reservissä ampumataitoa, vaikka tärkein työkalu on se oma keho eikä mikään ase kädessä. Todellista ampumataitoa ei mitata ampumaradalla. Olet tilanteen tullen vain niin hyvä ampumaan kuin olet äärimmäisen rasituksen jälkeen, Lehtonen huomauttaa.
-
Puolustusvoimat
”Sillä on iso merkitys, että pää kestää”
-
Puolustusvoimat