• Puolustusvoimat

Arktisella alueella myös Nato-Suomeen kohdistuu paineita ja odotuksia

Jäätiköt sulavat ja turvallisuuspolitiikka kiristyy. Varmalta näyttää vain jännitteiden kasvu arktisella alueella.

"Jopa Intialla on omat intressinsä arktisella alueella. Se kertoo luonnonvarojen määrästä", kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg sanoo.

Jäämerellä puhaltavat tuulet pysynevät viileinä myös jatkossa – ainakin turvallisuuspoliittisesti. Kenraaliluutnantti Janne Jaakkola katsoo, että arktisen alueen, eli Pohjoisnavan, sitä ympäröivän Jäämeren ja sen rantavaltioiden turvallisuusympäristön jännitteet kasvavat yhä tulevaisuudessa. Nyt, Suomen Nato-jäsenyyden myötä, liittokunnan katseiden odotetaan kääntyvän entistä pohjoisemmaksi myös yleisesti.

– Suomen ja Ruotsin jäsenyydet tulevat varmasti heijastumaan Naton toiminnassa ja harjoituksissa, jo pelkästään siksi, että asevoimien vahvuus alueella kasvaa, Jaakkola toteaa.

Jännitteitä alueella kasvattaa muuttuva ympäristö. Jäätiköiden sulaessa arktisen alueen vielä hyödyntämättömät öljy- ja kaasuvarat vapautuvat taloudelliseen käyttöön. Alueen luonnonvarat kiinnostavat globaalisti, kertoo kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg.

– Jopa Intialla on omat intressinsä arktisella alueella. Se kertoo luonnonvarojen määrästä.

Myös Kiina on osoittanut huomiotaan alueelle. Maa itse katsoo olevansa alueella merkittävä sidosryhmävaltio. Luonnonvarojen lisäksi Pekingiä houkuttelee jäätiköiden sulamisen myötä syntyvä “Polaarinen Silkkitie”, joka avautuessaan liki puolittaisi matkan Kiinasta Eurooppaan.

Länsimaat, etupäässä Yhdysvallat ja Norja, ovat ilmoittaneet uusista porausvaltauksista alueella tasaisesti.

Odotetusti eniten panoksia nostanut osapuoli on Venäjä. Luonnonvarojen osalta maa kuuluu jäätiköiden sulamisen suurimpiin “voittajiin”. Vielä Ukrainaan kohdistuneen suurhyökkäyksen jälkeen Venäjä on esitellyt lukuisia, miljardien eurojen hankkeita Jäämerelle. Suunnitelmiin kuuluu öljy- ja kaasuputkia, kauppasatamia ja porauslauttoja. Samalla Venäjä on pyrkinyt omavaltaisuuteen arktisella alueella.

– Venäjä on esittänyt alueella omia talousvyöhykevaatimuksia, jotka poikkeavat kansainvälisistä sopimuksista, Forsberg mainitsee esimerkkinä.

Samalla, kun taloudelliset intressit ovat kasvaneet, suurvaltapoliittinen tilanne on kiristynyt, arvioi myös Jaakkola.

– On tullut selväksi, että Venäjä on valmis käyttämään sotilaallisia keinoja tavoitteidensa edistämiseen. Muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne heijastuu myös arktiselle alueelle.

Forsbergin mukaan Venäjän varustautuminen on keskittynyt Kuolan niemimaalle.

– Keskeisin pelote, jonka Venäjä alueella luo, ovat sukellusveneissä kuljetettavat ydinohjukset, hän kertoo.

Myös Jaakkola nostaa maan tärkeimmäksi pelotteeksi ydinasetriadin, yhdistelmän maasta, ilmasta ja mereltä laukaistavia ohjuksia.

– Merkittävin osa triadista on keskitetty nimenomaan Murmanskin ja Kuolan alueelle. Niitä suojataan useamman eri puolustushaaran johdolla, Jaakkola kertoo.

Arktinen alue kuuluu Venäjän vahvimmin aseistettuihin alueisiin. Jaakkola mainitsee Neuvostoliiton kylmän sodan aikana muodostamat puolustusvyöhykkeet, jotka pääpiirteissään noudattavat samoja ryhmityksiä myös nykyään.

– Lienee todennäköistä, että ryhmitys tulee olemaan myös jatkossa nojallaan Pohjois-Atlantille.

Forsbergin mukaan Ukrainan sota on kiihdyttänyt entisestään Naton varustautumista myös pohjoisilla alueilla. Vaikka suoria, laajoja hankkeita ei vielä nähdä, asennoituminen on muuttunut. Aiemmin yhteistyöhön myös Venäjän kanssa pyrkinyt diplomatia on käytännössä kuihtunut.

– Venäjä ei ole halukas yhteistyöhön alueella. Pohjoismaille diplomaattinen reitti, avoin kilpailu ja sääntöpohjaisuus ovat olleet ykkösprioriteetti, hän toteaa.

Nyt Nato pyrkii hillitsemään Venäjää sotilaallisella pelotteella. Jaakkolan mukaan Suomi on arktisella alueella “etulinjan maa”.

– Suomi nähdään arktisena osaajana ja tätä kykyä meiltä odotetaan, hän vakuuttaa.

Jaakkola huomauttaa, että osana liittokuntaa lähialueiden, myös Pohjois-Atlantin, tapahtumat kytkeytyvät entistä tiiviimmin Suomeen.

– Suomen tärkein anti Natolle on vankka arktinen jalkaväkiosaaminen, vahvistaa Forsberg.

Arktisella Suomen ja Ruotsin merkittävin rajoite liittyy rantaviivan puuttumiseen:

 – Se korostaa maa- ja ilmavoimien tärkeyttä pohjoisessa, Jaakkola kertoo.

 Sekä puolustajan että hyökkääjän toimintaa vaikeuttavat pohjoisen Suomen ja Norjan heikot tiestö ja olosuhteet. Jo ennen jäsenyyttä Suomi on ollut tiiviisti mukana liittokunnan arktisessa harjoittelussa ja toiminnassa. Se tunnetaan myös Natossa.

– Toiminnan tiivistyminen on ikään kuin luontainen jatkumo, hän mainitsee ja nostaa esille Naton Norjassa sijaitsevan, pohjoisen toimintaympäristön osaamiskeskuksen.

Entä tulevaisuus? Forsbergin mukaan paljon riippuu Ukrainasta.

– Jos Venäjä häviää Ukrainassa, on selvää, että pelote heikkenee myös pohjoisessa.

Vaikka Venäjän ajautuminen paitsioon arktisella olisikin Natolle helpotus, sitä ei välttämättä kestäisi kauan.

Forsberg pohtii, että aiemmin pidättäytyväisenä pysynyt Kiina saattaisi pyrkiä täyttämään tilaa. Toisaalta myös Naton kehitys ennakoi punttien tasaantumista Ukrainan sodan lopputuloksesta huolimatta. Arktinen on huomioitu muun muassa Yhdysvaltojen turvallisuusdoktriineissa kunnolla vasta viime vuosina. Jaakkolan ja Forsbergin kummankin mielestä tällä hetkellä Venäjällä on alueella silti “selkeä etumatka”. Vielä nyt Nato panostaa alueella valvonnan kehittämiseen, lähinnä vastapuolta padoten.

Yksi tärkeimmistä liittokunnan työkaluista on niin kutsuttu GIUK-käytävä, Ison-Britannian, Islannin ja Grönlannin välinen kapeikko, jonka sululla voidaan estää venäläisten sukellusveneiden pääsy Jäämereltä Atlantille.

Forsbergin mukaan arktisen alueen kiinnostavuutta lisää sen “uutuusarvo”.

– Alue on ollut geopoliittisesti kakkossarjaa pitkään. Lisääntynyt aktiivisuus nykyisessä mittakaavassa on uutta.

Venäjän kannalta Suomen jäsenyyden vaikutuksia on vaikea arvioida. Jaakkola arvioi muutosta silti huomattavaksi. Laaja reserviläisarmeija ja Suomen tuoma strateginen syvyys lisäävät asiantuntijoiden mukaan Naton pohjoista ulottuvuutta merkittävästi.

– Nyt kun asetelma pohjoisessa Suomen ja Ruotsin jäsenyyden myötä muuttuu, jää nähtäväksi, miten Venäjä toiminnassaan ja ryhmityksessään reagoi, Jaakkola summaa.