• Uutiset

Asedirektiiviin tulossa reserviläispoikkeama

Asedirektiivistä päästiin sopuun EU:n trilogineuvotteluissa.

Tuomas Kaarkoski

Asedirektiiville saataneen EU-tasolla lopullinen sinetti alkuvuodesta tai viimeistään kevään aikana, jonka jälkeen EU-mailla on 15 kuukautta aikaa tuoda muutokset kansallisen lainsäädännön pariin.

Kiisteltyyn EU:n asedirektiviin on tulossa reserviläispoikkeama,
jota reserviläisjärjestötkin ovat olleet voimakkaasti ajamassa. EU-tasolla asiasta
ollaan päästy sopuun trilogineuvotteluissa, joissa ovat olleet mukana sekä
parlamentti, komissio että neuvosto.

Reserviläispoikkeama mahdollistaa niin sanottujen
A-kategorian aseiden myöntämisen reserviläisille.

Kategoria A tarkoittaa aseita, jotka ovat kielletty ilman
poikkeusta. Esimerkiksi jatkossa kategoriaan A6 kuuluisivat automaattiaseet, jotka
ovat muunnettu puoliautomaattiaseiksi. Jatkossa näitä aseita voisi saada vain
reserviläis- tai urheilupoikkeuksella. Entuudestaan olemassa olevat aseet saisivat
ehdotuksessa jäädä nykyisille omistajille.

EU-tasolla asialle saataneen lopullinen sinetti alkuvuodesta
tai viimeistään kevään aikana, jonka jälkeen EU-mailla on 15 kuukautta aikaa
tuoda muutokset kansallisen lainsäädännön pariin.

Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savola pitää trilogin lopputulemaa hyvänä, kun peilaa
asetelmia, josta asiaa alettiin reilu vuosi sitten muokkaamaan. Alkujaan
direktiivin taustalla olivat Pariisin terrori-iskut ja halu suitsia aseiden
päätymistä laittomiin käsiin.

– Tässä on tehty valtava työ edunvalvonnan saralla. Suomen
neuvottelijat ovat onnistuneet perustelemaan maanpuolustustarpeet erittäin
hyvin ja olemme näyttäytyneet EU-tasolla yhtenäisenä rintamana. Suurimmat
kiitokset kuuluvat Johanna Puirolle
ja Jukka Kotilehdolle, jotka ovat
virkamiesvalmisteluissa tehneet loistavaa työtä.

Myös Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti suhtautuu trilogin lopputulemaan optimistisesti.

– Kansalliset päättäjät ovat olleet eduskuntaa myöten yhtenä
rintamana asiassa. Uskon, että sillä on ollut iso merkitys reserviläispykälän
saamisessa, Halkilahti toteaa.

 

Työtä riittää

Molemmat puheenjohtajat painottavat, että työ on vielä
kaukana valmiista. Sisällön tuomisessa kansalliseen lainsäädäntöön riittää vielä
monia avoimia kysymyksiä. Savolan mukaan sisäministeri Paula Risikko (kok.) on luvannut, että reserviläisjärjestöjä ja
muita järjestöjä, joita direktiivi koskettaa, kuullaan myös
lainsäädännön kotimaisessa valmisteluvaiheessa.

– Keskusteluyhteys ministeriöön päin on jatkossakin. Meille
on tärkeää olla heti vaikuttamassa ministeriöön lainsäädännön
valmisteluvaiheessa. Liittoa on kuunneltu hyvin tähänkin asti ja uskon, että
reserviläisten ääni kuuluu jatkossakin.

Savolan mukaan tärkeitä ratkaistavia asioita ovat kysymys
lipaskoosta ja siitä, miten reserviläinen määritellään lain puitteissa.

– Maanpuolustusjärjestöjen pitää keskustella näistä
yhdessäkin. Meilläkin on jäseninä paljon naisia ja armeijaa käymättömiä. Lähtökohtaisesti
mitä väljempi määritelmä reserviläisestä saadaan, sen parempi.

Myös Halkilahden mielestä edessä on vielä paljon kriittisiä
hetkiä.

– Tämä tarkoittaa sitä, että meidän edunvalvonnan tulee
tiivistyä entisestään, kun asiaa aletaan sorvata kansalliseen
lainsäädäntöön.