• Puolustusvoimat
  • Kalusto

Asemasodalle Ukrainassa ei näy loppua – Puuttuuko päättäjien avustuspuheista konkretia?

Emil Kastehelmi peräänkuuluttaa Gona Podcastin jaksossa länneltä pidemmän aikavälin suunnitelmia Ukrainan tukemiseksi.

Serhii Nuzhnenko (Radio Free Europe/Radio Liberty)

Ukrainan sota on jo pidemmän aikaa jumittanut jauhavan kuluttavassa asemasotavaiheessa, jossa isoja käänteitä ei ole näkynyt. 

Avoimien lähteiden tiedusteluun, tuttavallisemmin OSINT eli open source intelligence, perehtynyt ja netissä Ukrainan tilannekarttaa pitävään Black Bird Groupiin kuuluva Emil Kastehelmi on skeptinen sen suhteen, että tilanne olisi lähiaikoina merkittävästi kääntymässä Ukrainan eduksi. 

– Puhutaan pidentyvästä sodasta, joka tulee vaikuttamaan Euroopaan vielä hyvin pitkän aikaa, Kastehelmi sanoo Reserviläisen Gona Podcast -jaksossa (jakso kuunneltavissa kokonaisuudessaan artikkelin lopussa).

Sveitsissä pidetyssä rauhankonferenssissa yhteensä 80 maata allekirjoitti kokouksen julkilausuman. Kastehelmi muistuttaa kuitenkin, että tällä hetkellä sodan osapuolet eivät mahdu edes samaan neuvottelupöytään.

– Molemmilla osapuolilla on tämän hetkisillä voimasuhteilla tarkasteltuna sellaiset tavoitteet, johon ei kumpikaan voi päästä.

Ukrainan kysymys kietoutuu paljon myös länsimaiden avun ympärille. Yhdysvaltojen aseapupaketti oli ennätyspitkään jumissa maan senaatissa. Kastehelmen mukaan apu Atlantin takaa voi mennä vieläkin vaikeammaksi tai katketa kokonaan, jos Donald Trump tulee loppuvuodesta valituksi uudelleen maan presidentiksi.

– Yhdysvaltojen aseapupaketti oli kertaluontoinen, ja ei ole tietoa, milloin seuraava tulee vai tuleeko edes seuraavaa. On vaikea rakentaa strategiaa tämänlaisen tilanteen päälle, Kastehelmi toteaa.

Kastehelmen mukaan lännen aseavun ongelma on sen valuminen Ukrainaan tipoittain, joka taas suitsii isompien kokonaisuuksien luomista.

– On vaikea saada miehittäjää ajetuksi pois, jos ei saada kasvatettua voimaa sellaiseksi, että saadaan yliote vihollisesta jollakin alueella. 

Kastehelmi saattaa vaikuttaa pessimistiltä, mutta hän muistuttaa, että ei Venäjälläkään kaksisesti mene tällä hetkellä.

– Venäjän saavutukset ovat kuitenkin suhteellisen rajallisia. Venäjä maksaa tällä hetkellä todella kovaa hintaa siitä, että se saa pieniä kyliä nakerrettua itselleen täysin tuhotuneina. Vaikka Venäjä vielä pystyy sotakonettaan pyörittämään, on tämän sodan hinta Venäjälle hyvin korkea. 

Kastehelmi on harmissaan julkisuudesta puuttuvasta pidemmän aikavälin auttamisen suunnittelusta ja siihen liittyvästä keskustelusta. Hänen mukaan esimerkiksi aito keskustelu länsijoukkojen etenemisestä ei ole edennyt juuri mihinkään.

– Ei haluta ottaa kantaa, kun asia ei ole ajankohtainen. On älytöntä miettiä apumekanismien ehtona olevan tilanteen kriisiytyminen. Se on surkeaa ajattelua. Ukrainan tuessa olisi äärimmäisen tärkeää, että kaikki asiat suunniteltaisiin tarkasti pitkällä aikavälillä.

Viime aikoina rintamakäänteistä eniten huomiota on saanut Venäjän hyökkäys Harkovan suunnalla. Vaikka Venäjä sai joitain kyliä vallattua ainakin hetkellisesti, ei Kastehelmen mukaan 1,4 miljoonan asukkaan suurkaupunki ollut todellisuudessa uhattuna tulla vallatuksi.

– Enemmän näytti kyseessä olevan operaatio, jolla pyrittiin ehkä enemmän harhauttamaan tai sekoittamaan Ukrainan pakkaa siten, että he vetäisivät reservejä muilta alueilta Harkovaan ja Ukrainan joukkoja sitoutuisi sinne taisteluun. Ukraina sai kuitenkin alkusekaannuksen jälkeen aika nopeasti pysäytettyä tämän Venäjän hyökkäyksen.

Kastehelmen haastattelu ja koko 50 minuutin podcast-jakso on alla kuunneltavissa sekä Spotifyssa että Youtubessa.

Jos Youtube-upotus ei toimi, videon voit katsoa tästä: https://www.youtube.com/watch?v=MVNL6l4nvD0

  • Puolustusvoimat

Jalkaväkikoulun johtaja listaa kolme suurinta oppia Ukrainan sodasta

Ukrainan sodan kolme suurinta oppia osoittavat, että Suomessa on varauduttu oikeanlaiseen sotaan. Oppien sisällyttämisessä koulutukseen voi kuitenkin tulla resurssipula vastaan.