Yli kaksi vuotta riehunut Ukrainan sota on opettanut Puolustusvoimille sen, että Suomen kuva modernista sodasta on ollut oikea, sanoo Jalkaväkikoulun johtaja, everstiluutnantti Mikko Kuokka.
– Sen perusteella, mitä julkisuudestakin voi todeta, Ukrainassa on tällä hetkellä käynnissä hyvin perinteinen kulutussodankäynti. Me olemme valmistautuneet sellaiseen vuosikymmeniä, hän kertoo.
Tilannekuvaa on pidetty yllä pitkään kaikilla mahdollisilla keinoilla.
– Puolustusvoimissa on töissä ihmisiä, joiden tehtävä on tutkia, analysoida ja tehdä operatiivisia suunnitelmia, siis valmistautua työkseen sotaan. Kun heidän työhönsä liittää tiedustelutiedon sekä kumppani- ja liittolaismaiden kanssa käydyt keskustelut, syntyy kokonaiskuva. Ukrainan sodan opit ovat yksi osa tätä kokonaiskuvaa ja vahvistaneet ennakkokäsityksiämme siitä, millaiseen sotaan pitäisi valmistautua.
Julkisuudessa on puhuttu paljon siitä, kuinka dronet eli miehittämättömät ilma-alukset ovat olleet Ukrainan sodan tavaramerkki.
– Tiesimme jo, että taistelukenttää valvotaan ilmasta. Nyt olemme saaneet varmistuksen sille, että ilmasta myös entistä enemmän vaikutetaan taistelukenttään. Tämä on tietenkin asia, joka yksittäisen taistelijan on hyvä muistaa. Taistelukenttä on hyvin läpinäkyvä dronejen, satelliittien ja lentokoneiden takia, Kuokka tarkentaa droneista saatuja oppeja.
Luonnollinen seuraava askel onkin ilmauhkan poistaminen tai minimointi. Siihen tarvitaan eri joukoille sopivia ilmatorjunta-aseita, varoitusjärjestelmiä, suojautumista lämpötähystykseltä sekä valelaitteita, joilla vihollisen huomio saadaan houkuteltua väärään kohteeseen.
Kuokan mukaan toinen merkittävä oppi Ukrainasta on ollut se, että linnoittamisella on yhä paikkansa modernilla taistelukentällä.
– Jotkut maat ovat ehkä arvioineet tällaisen perinteisen ja kineettisen sodan uhkan pieneksi, ja silloinhan linnoittamisen merkitys on mitätön. Me olemme tunnistaneet, että sellainen uhka on edelleen olemassa, Kuokka kertoo.
Kineettisellä sodankäynnillä tarkoitetaan vihollisten tuhoamista fyysisesti. Sitä vastaan puolustautumisessa on apua linnoittamisesta.
Osa linnoittamisesta tulevaa hyötyä on myös linnoituksissa kuten taisteluhaudoissa liikkuminen. Suomalaisessa varusmiespalveluksessa poteroiden kaivaminen ei ole kuitenkaan niin jokapäiväistä kuin ennen.
– Eri kysymys on se, harjoitellaanko linnoittamista tarpeeksi. Palvelusajat ovat lyhentyneet, ja on tehty valintoja siitä, mihin käytetään aikaa ja kuinka paljon. Nyt näyttää siltä, että siihen käytettävän ajan lisäämisestä voisi käydä keskustelua.
Kolmas suuri oppi Ukrainasta on pimeätoiminnan merkitys. Pimeänäkölaitteita kuten valonvahvistimia ja lämpökiikareita on osattava käyttää kaikissa olosuhteissa.
Pimeätoiminnankin harjoittelussa katseet kääntyvät resursseihin. Pimeänäkölaitteet ovat kalliita ja joissakin joukko-osastoissa kiven alla.
– Tietenkin aina on eri asia, mitä haluttaisiin tehdä ja mitä puolustukseen käytettävällä rahalla saa. Mutta sanoisin reserviläisille, että varsinkin jalkaväkijoukkojen koulutuksessa käytetään nykyään merkittävästi enemmän moderneja pimeänäkölaitteita kuin vielä joitakin vuosia sitten.
Viime aikoina on puhuttu paljon reserviläisten henkisestä ja fyysisestä kunnosta. Helsingin Sanomat uutisoi maaliskuun lopulla, että Puolustusvoimat aikoo selvittää reserviläisten kuntotasoa ensi vuonna järjestettävällä tutkimuksella.
Kuokka ei näe suomalaisten sotilaiden kunnon romahtaneen niin paljoa, että dramaattiseen muutokseen Puolustusvoimien sisällä pitäisi ryhtyä. Muutos huonompaan suuntaan on ollut nähtävissä jo pitkään, kun yhteiskunta on siirtynyt maaseudulta kaupunkeihin ja kestävyyslajien harrastaminen vähentynyt.
– Tietysti olisi hienoa, jos tässä asiassa petrattaisiin, mutta ainakaan Ukrainan tilanteen perusteella meillä ei ole suurta hätää, Kuokka tarkentaa.
Hän kiinnittää huomionsa reserviläisten henkiseen puoleen. Siinä missä fyysisen kunnon kohottaminen vaatisi rauhanajan elämäntapamuutosta kaikille suomalaisille, henkistä taistelukuormitusta voidaan helpottaa muutenkin kuin yksilötason petraamisella.
– Selvitämme jatkuvasti sitä, miten esimerkiksi tehtävärotaatiolla voidaan vähentää henkistä kuormitusta. Joukoille ja ihmisille on annettava erilaisia tehtäviä, jotta mieli palautuu.
Kuokka painottaa, että Ukrainasta halutaan ottaa hyviä oppeja suomalaiseen varusmies- ja reserviläiskoulutukseen. Hän ei kuitenkaan hätäilisi asioiden muuttamisen kanssa.
– Ei kannata lähteä muuttuviin muoti-ilmiöihin mukaan, vaan ylläpitää tehokasta puolustusjärjestelmää ja analysoida rauhassa ilman hätiköintiä. Ukrainassakin käydään nyt hyvin erilaista sotaa kuin kaksi vuotta sitten.
