Korona meni, etätyö jäi. Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita kertoo, että ennen muutama vuosi sitten päättynyttä pandemiaa Puolustusvoimissa tehtävää etätyötä nykyisessä laajuudessaan pidettiin liki tekemättömänä paikkana. Nykyisin ainakin joidenkin työtehtävien suorittaminen etänä on arkipäivää monelle Puolustusvoimissa työskentelevälle. Maavoimien esikunnassa työskentelevä kauppatieteiden tohtori Tiina Kähkönen kertoo, että etätöissä korostuvat nimenomaan hallinnolliset tehtävät.
– Useissa Puolustusvoimien asiantuntijatehtävissä tehdään nykyisin huomattavan paljon etätöitä, hän avaa.
Kähkönen väitteli aiheesta syksyllä väitöskirjallaan Etätyömahdollisuuksien kehittäminen Puolustusvoimissa. Tavoitteena oli tutkia henkilökunnan kokemuksia etätöistä ja tarjota uusia mittaristoja menetelmien kehittämiseen.
– Vaikka etätyötä voidaan todennäköisesti laajentaa vielä aiempaa useampiin tehtäviin, oman tutkimukseni painopisteenä oli tarkastella sitä, kuinka nykyisiä käytäntöjä voidaan parantaa laadullisesti, Kähkönen toteaa.
Laadullista otetta korostaa myös Viita. Kehitystä kaivattaisiin Upseeriliitossa erityisesti siihen, kuinka asioista sovitaan esimiehen ja alaisen välillä.
– Tärkeää olisi lisätä luottamukseen perustuvaa joustoa. Nykyinen normi, joka sääntelee etätyötä Puolustusvoimissa, ei aina mahdollista tarpeeksi hyvin yksilöllisiä ratkaisuja.
Etätyön laajenemisellekin on omat, luonnolliset esteensä. Niistä suurimmat ovat tietoturva ja läsnäoloa vaativat työtehtävät. On myös paljon niitä, joille etätyöt eivät maistu alun perinkään.
– On selvä asia, että esimerkiksi varusmiesten kouluttaminen vaatii läsnoloa. Tiettyjen tehtävien etätekeminen taas tyssää siihen, että ne sisältävät turvaluokiteltua sisältöä. Esimerkiksi verkkokokouksissa, joihin osallistutaan kotoa käsin, ei saa käsitellä turvaluokiteltuja asioita, Kähkönen muistuttaa.
Useimmille työ merkitsee myös sosiaalista kanssakäymistä. Kasarmille tullaan työtovereiden vuoksi, vaikka tehtävät onnistuisivat kotoakin käsin. Etätyön suosioon Puolustusvoimien henkilöstön parissa liittyykin vahvasti se, kuinka kaukana koti on.
– Etämahdollisuus on tärkein niille, jotka asuvat kaukana. Henkilöstöön kuuluu paljon “reppureita”, jotka asuvat viikot varuskunta-alueella ja matkustavat perheen luokse viikonloppuisin, Viita kertoo.
Työn, kodin ja matkustamisen risteymät korostuvat sekä Viidan että Kähkösen ajatuksissa.
– Olisi hyvä, jos mobiilityötä, eli paikasta riippumatonta työtä, voitaisiin edistää, Viita pohtii ja jatkaa:
– Silloin esimerkiksi matkustamiseen käytettyä aikaa voisi käyttää töiden tekemiseen. Se helpottaisi nimenomaan pitkänmatkalaisten arkea. Asia vaatisi nykyistä joustavampaa sopimista.
Kähkönen puolestaan muistuttaa, että etätöissä korostuu itsensä johtaminen.
– Täytyy osata erottaa työ ja vapaa-aika sekä varata itselleen aikaa esimerkiksi liikuntaan. Etätöissä se vaatii enemmän myös työntekijältä.
Itsensä johtamisen toisena, ja esimiehiä enemmän vaivaavana epäilyksenä, on se, että vapaa-ajalle jää turhankin paljon aikaa. Muissa etätyötä käsitelleissä tutkimuksissa on havaittu, että työntekijöiden työmäärät vaihtelevat etänä runsaasti.
Yhdet tekevät töitä yömyöhään, toiset luistavat muusta kuin pakollisesta ja kolmannet ovat jossakin ääripäiden välillä. Esimerkiksi Viita lähestyisi kuitenkin asiaa mieluummin luottamuksen kuin kieltämisen kautta.
– Jos etätyöt eivät suju, silloin se oikeus voidaan tietysti ottaa pois. Sanoisin kuitenkin, että pääsääntöisesti kokemukset ovat olleet hyviä molemmin puolin.
Koronapandemian antaman shokkihoidon jälkeen etätyöt muotoutuvat hiljalleen yhä vakiintuneemmaksi osaksi myös Puolustusvoimien arkea. Nyt eletään vaihetta, jolloin vielä hajanaisista käytännöistä muodostuu hiljalleen uusia käytäntöjä. Siihen pyrkii osaltaan myös Kähkösen tuore väitöskirja.
– Oppimista riittää vielä, ja siinä avainasemassa ovat nimenomaan työntekijöiden ja esimiesten kokemukset, hän tähdentää.
Sekä Viita että Kähkönen katsovat, että syitä etäilyyn ja toisaalta paikan päällä tehtyyn työhön riittää viljalti. Sellainen tilanne, jossa joku työskenteli yksinomaan etänä, muuttuu tuskin jatkossakaan yleiseksi. Todennäköisempää on, että jo nykyisin suosittu yhdistelmä molempia muotoja vakiintuu aiempaa oleellisemmin osaksi Puolustusvoimien arkea.
