• Uutiset

Fyysisiä vaatimuksia tarkennetaan

Kunnon riittämättömyys voisi nousta varusmiehille esteeksi tiettyyn tehtävään. Uutta testausjärjestelmää viedään tänä vuonna eteenpäin.

Puolustusvoimat

Utin jääkärirykmentin kuntokokeissa punnerretaan ja testataan tehtävässä vaadittavia ominaisuuksia. Myös muiden kuin erikoisjoukkojen kuntotestejä aiotaan muokata erilaisia tehtäviä paremmin palveleviksi.

Puolustusvoimat tarkentaa tiettyjen sotilastehtävien
fyysisiä vaatimuksia. Eri puolustushaarat määrittelevät entistä tarkemmin, mitä
sotilaalta vaaditaan tehtävässä. Tämä koskee myös varusmiehiä. Uudistus
tarkoittaa Puolustusvoimien liikuntapäällikön majuri Harri Kosken mukaan perinteisten kuntotestien ja 12 minuutin
juoksutestin (Cooper) säilyttämistä mutta muiden testien muokkaamista.

– 12 minuutin juoksutesti ja lihaskuntotestit ovat
valikoituneet parhaiksi, ja ne halutaan säilyttää. Mutta meillä on myös muita
testejä, suunnistusta, hiihtoa, polkupyörämarssi sekä jalkamarssi. Nyt
mietitään, korvattaisiinko joku niistä erilaisella testillä tai muokattaisiinko
esimerkiksi marssitestiä, Koski sanoo.

Testien määrää ei aiota lisätä, mutta muutoksia pohditaan
samalla kun fyysisiä vaatimuksia tarkennetaan. Tavoitteena on, että uusi
testausjärjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2017, mutta ei vielä koko
Puolustusvoimissa. Vuoden 2017 aikana aiotaan pilotoida hanketta.

– Tänä vuonna tätä olisi tarkoitus saada eteenpäin, Koski
kertoo.

MPKK:n dosentti ehdottaa maastavetoa mittaamaan voimaominaisuuksia

Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) dosentti Matti Santtila esitteli hanketta Pääesikunnan miniseminaarissa
viime viikolla. Santtila pitää perinteisiä kuntotestejä kevytrakenteisia,
kestävyysominaisuuksiltaan hyviä sotilaita suosivia.  Viime vuosien tutkimusten perusteella
kuitenkin vahvat ja isokokoiset sotilaat selviytyvät paremmin tehtävistä,
joissa joudutaan kantamaan toistuvasti painavia taakkoja. Santtilan mukaan
perinteiset kuntotestit voivat toimia järjestelmän perustana, mutta tarvitaan
myös voimaominaisuuksia mittaavia testejä.

– Kevytrakenteisemmat voivat kompensoida voimanpuutetta
hapenottokyvyllä. Hapenottokyky on kuitenkin erittäin tärkeä ominaisuus taistelukentällä
myös isoille ja vahvoille sotilaille, Santtila sanoo.

Santtila siis säilyttäisi nykyiset Cooperin testin ja
perinteisen lihaskuntotestin, johon tosin ehdottaa pientä muutosta.

­– Maastaveto toistotestinä suhteessa kehonpainoon voisi olla
hyvä testi arvioimaan sotilaan nosto- ja kantamiskykyä, Santtila näkee.

Santtila ehdotaa myös, että marssitestiä tulisi lyhentää
nykyisestä 8–12 kilometriin. Varustuksen tulisi olla 25 kiloa painava ja
suorittamisessa aikaraja. Hän suosittelee myös simulaatiotehtävärataa, joka
olisi lyhyt 3–5 minuutin rynnäkkötyyppinen rata. Ampumatestin voisi hänen
mielestään yhdistää marssitestiin tai suorittaa simulaattoriammuntana.

Testin reputtaminen voisi nousta esteeksi tiettyyn tehtävään valinnalle 

Liikuntapäällikkö Koski sanoo, että testien sisältöä täytyy
vielä miettiä hyvin tarkkaan. Hän ottaa esimerkiksi evakuointiin liittyvän
testin, jossa voitaisiin esimerkiksi raahata nukkea.

­– Jokaisen, toimistotyöntekijöidenkin, pitää pystyä
evakuoimaan 75-kiloinen ihminen. Jossain tehtävässä voi olla suuri
todennäköisyys, että evakuointia täytyy tehdä. Tällöin, jos ei kykene
evakuoimaan, voi se nousta esteeksi tehtävään valinnalle. Kaikkien tehtävien
kohdalla se ei kuitenkaan voi olla esteenä.

Muun muassa Yhdysvaltojen, Kanadan ja Iso-Britannian
asevoimat käyttävät haavoittuneen evakuointia yhtenä tehtäväkohtaisista
testeistä.

Kosken mukaan uudistus voi tarkoittaa sitä, että kun
peruskoulutuskaudella hakeudutaan tiettyihin tehtäviin, voi kunnon riittämättömyys
olla karsiva tekijä fyysisesti vaativaan tehtävään.