Heittoistuimen käyttö on todella harvinaista. Rovaniemellä 7. toukokuuta tapahtunut F/A-18 Hornet -hävittäjän maahansyöksy oli vasta neljäs kerta, kun Suomessa on täytynyt käyttää Hornetin heittoistuinta. Vaaran epätodennäköisyydestä huolimatta tällaista hengenvaarallista tilannetta varten harjoitellaan paljon.
– Heittoistuimen käyttöä harjoitellaan simulaattorissa osana hätätoimenpidekoulutusta. Itse istuimen käyttö ei vaadi merkittävää harjoittelua, kun istuin vaatii vain kahvasta vetämisen, mutta tilanteiden tunnistaminen ja hyppypäätöksen tekemisen oikea-aikaisuus on kriittistä. Harjoittelu keskittyy siis tilanteiden tunnistamiseen ja selviytymiseen heittoistuinhypyn jälkeen, Karjalan lennostossa laivueupseerina työskentelevä majuri Toni Vanhatalo kertoo.
Heittoistuimen käyttö teoriassa ja siihen johtavat tilanteet opetellaan osana hävittäjän tyyppikoulutusta. Hätätoimenpidekoulutuksessa simulaattorissa harjoitellaan myös heittoistuinhyppyyn johtavia vikatilanteita. Heittoistuinhyppytilanteet on jaettu karkeasti valmisteltuihin ja valmistelemattomiin.
Valmistellut tilanteet voivat johtua koneessa olevasta vikatilanteesta, kuten tietyistä telinevioista, jolloin ohjaaja ohjaa lentokoneen etukäteen suunnitellulle alueelle ja suorittaa heittoistuinhypyn siellä.
Valmistelemattomat hyppytilanteet tulevat puolestaan vastaan nopeammin, johtuen Vanhatalon mukaan esimerkiksi koneen ohjattavuuden menettämisestä tai tulipalosta koneessa.
– Kaikissa tilanteissa ohjaaja pyrkii pelastamaan koneen kaikin keinoin. Ja mikäli se ei ole mahdollista, niin ohjaamaan koneen alueelle, missä se ei aiheuta muuta vaaraa ulkopuolisille ennen heittoistuinhypyn toteuttamista.
Heittoistuimen käyttöä harjoitellaan simulaattorissa vähintään muutaman kuukauden välein.
Kaikki hävittäjäohjaajat harjoittelevat toiminnan heittoistuinhypyssä ennen lentämisen aloittamista. Lisäksi lentolajista riippuen voidaan lentotehtävänannon yhteydessä käydä toiminta läpi riskiarvion mukaisesti.
Heittoistuimen käyttöä ei voida harjoitella simulaattorin ulkopuolella oikeasti sen riskien takia.
– Itse koneesta poistuminen tapahtuu heittoistuinkahvan vetämisen jälkeen automaattisesti ja on erittäin dynaaminen tapahtuma, missä on aina riskejä terveyden kannalta. Ohjaaja lähtee koneesta penkin kanssa ulos korkeudesta riippuen 0,2 sekunnissa ja irtoaa penkistä jääden laskuvarjon varaan. Hyppytapahtuma voi aiheuttaa vaurioita etenkin tukirangalle, mutta lähtökohtaisesti ohjaaja pystyy palaamaan lentopalvelukseen mahdollisimman pian, Vanhatalo toteaa.
Ohjaajalla on tarvittavat pelastautumisvälineet mukana pakkauksessa, joka jää roikkumaan ohjaajan varusteisiin heittoistuinhypyssä. Siksi Vanhatalo kuvailee tärkeäksi harjoitella varjolla laskeutumista ja pelastautumista osana heittoistuinkoulutusta.
– Koulutukseen sisältyy harjoittelu selviytymisestä eri ympäristöissä, myös vihamielisessä. Varusmieskoulutuksessa ohjaajat suorittavat laskuvarjojääkärien koulutuksen mukana muutaman laskuvarjohypyn, ja osana pelastautumiskoulutusta harjoitellaan myös laskeutumista veteen.
Heittoistuimen tehtävä on pelastaa ohjaaja ja mahdollistaa tämän palaaminen riviin mahdollisimman pian. Siihen, voiko ohjaaja palata työhönsä, vaikuttaa merkittävästi, missä tilanteessa hyppy on tapahtunut.
– Mahdollisimman pienellä nopeudella toteutetussa hypyssä on parhaat todennäköisyydet säilyä ilman vaurioita, Vanhatalo selventää.
Rovaniemellä esityslentoharjoituksessa tapahtuneessa onnettomuudessa Hornet-hävittäjän lentäjä loukkaantui vain lievästi, ja kotiutui sairaalasta vielä saman päivän aikana.
Maahan putoava heittoistuin on aina kertakäyttöinen.
