Olen elävä esimerkki siitä, miten Puolustusvoimien varustehuolto toimii erityistilanteissa. Minulle tehtiin varusmiespalveluksessa nimittäin omat kumisaappaat lisävarrella, kun sopivaa saapasta ei löytynyt. Kengänkokoni on 39, mutta kookkaat pohkeeni mahtuivat vasta monta kokoa suurempiin saappaisiin, muistaakseni johonkin 45–46 kokoon. Niillä lampsiminen hidasti ja vaikeutti kulkemista huomattavasti, minkä kanssa ajattelin vain joutuvani marssimaan – varusteet kun eivät kuulemma ole väärän kokoisia vaan sotilaat.
Näin olin kuullut ennen palveluksen aloittamista, enkä varmaan olisi itse kehdannut vaivasta mainita kenellekään – ainakaan vielä alokkaana. Onneksi varusteet, niiden istuvuus ja säädettävyys käytiin läpi alikersanttien johdolla ja asiani nousi esille. Minut ohjattiin ottamaan asia puheeksi varusvaihdossa, jossa siihen suhtauduttiin ammattitaidolla eikä lainkaan ihmetellen tai piikitellen. Tulisin saamaan sopivat saappaat, minulle vakuutettiin.
Minulla ei varsinaisesti ollut saappaista ennakkoluuloja, mutta yllätyin silti. Kun sain saappaat lähetyksenä kasarmille, niihin oli leikattu ja ommeltu lisävartta toisesta saappaasta. Mittatilaustyötä Milanosta en odottanut, mutta tilanne huvitti silti. Olikohan jollain toisella liian leveä varsi vai olivatkohan minun saappaani nyt sitten toisten saappaiden loppu, ja vielä veronmaksajien piikkiin.
Varta vasten minulle tehdyt saappaat palvelivat kuitenkin hyvin eivätkä herättäneet huomiota. Tarinaa niistä kerroin kyllä monille – ja kerron ihan mielelläni edelleen. Voisin jopa esitellä niitä, kerta sain pitää saappaat itselläni reserviin siirryttyäni. Onpahan sitten millä marssia heti kotiovelta lähtien, jos kutsu käy.
-
Kalusto