Koronapandemia on koetellut myös Puolustusvoimia. Vuoden alussa Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkönä aloittanut kenraalimajuri Vesa Virtanen myöntää viimeisen vuoden olleen haastavaa aikaa koko Puolustusvoimille. Henkilöstöpäällikkönä Virtanen vastaa Puolustusvoimien sodan ja rauhan ajan henkilöstön osaamisesta ja toimintakyvystä, henkilöstövoimavarojen johtamisesta sekä Puolustusvoimien työmarkkina- ja työantajatoiminnasta. Henkilöstön huolet ja jaksaminen ovat siis olennainen osa Virtasen työtä.
– Pandemia on haastanut yksittäiset henkilöt ja myös Puolustusvoimat organisaationa. Huoli omasta ja läheisten terveydestä koskettaa jokaista meistä. Meidän on huolehdittava siitä, että Puolustusvoimat kykenee toteuttamaan lakisääteiset tehtävänsä. Sen takia on tärkeää, että Puolustusvoimat turvaa koko ajan tilannetiedon perusteella toimintansa ja suojaa oman henkilöstönsä, Virtanen toteaa.
Virtasen mukaan Puolustusvoimien henkilöstö on selvinnyt pandemiasta kokonaisuutena kuitenkin erinomaisesti. Hänen arvionsa mukaan asiaan suhtautumista on helpottanut se, että varautuminen poikkeuksellisiin oloihin on olennainen osa Puolustusvoimien arkea.
– Koronaviruspandemiaan varauduttaessa on käytetty osin sellaisia tuttuja toimintamalleja, joita käyttäisimme pahemmissakin kriiseissä. Henkilöstö on jaksanut tuloksista päätellen noudattaa viruskuria työssä ja vapaa-ajalla. Varusmieskoulutuksen järjestäminen osastoimalla näyttää toimivan turvallisuuden näkökulmasta hyvin. Pandemia ei kuitenkaan ole vielä ohi. Edelleen pitää jaksaa noudattaa varovaisuutta.
Yhä useammassa työssä on koronan takia siirrytty etätöihin. Puolustusvoimissakin etätöitä tehdään mahdollisuuksien mukaan, mutta on luonnollista, että kaikessa työssä se ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Virtasen mukaan etätöihin soveltumattoman työn osuus on noin 40 prosenttia.
– Tällä hetkellä etätöissä ovat käytännössä kaikki, jotka vain tehtävänsä sisällön määrittämissä puitteissa voivat olla. Muun muassa varusmiesten kouluttaminen ja turvaluokitellun tiedon käsittely ovat sellaisia tehtäviä, joita ei voi tehdä etänä. Meillä on ollut jo vuodesta 2017 alkaen käytössä toimiviksi todetut etä- ja hajatyökäytännöt. Käytäntöjä on kehitetty koronaviruspandemiasta saatujen kokemusten perusteella. Siirtyminen etätöihin niiden osalta, joilla se on mahdollista, on sujunut hyvin, Virtanen kertoo.
Varusmiesten osalta korona on tarkoittanut niin sanottuun 2+2+2-rytmiin siirtymistä, jossa ollaan kaksi viikkoa lomalla ja tämän jälkeen neljä viikkoa koulutuksessa joko kasarmilla tai harjoitusalueilla. Virtanen näkee järjestelyssä sekä hyviä että haastavia puolia.
– Koulutukseen käytettävissä oleva aika on vähentynyt pitkien vapaajaksojen takia. Pidemmät vapaajaksot ovat mahdollistaneet varusmiehille palautumisen niin henkisesti kuin fyysisestikin koulutuksesta sekä antaneet henkilökunnalle aikaa pitää tasoitusvapaita ja valmistella tulevaa koulutusta.
Varusmiehiltä saadun palautteen perusteella kuukauden yhtäjaksoinen kiinniolo palveluksessa on koettu monesti raskaaksi kokemukseksi.
– Henkilökunta ja varusmiehet ovat kokeneet aiempaa pidemmät kiinniolojaksot raskaiksi ja haastaviksi. Varuskuntakohtaiset osastoinnit ovat myös olleet haastavia koulutuksen järjestelyiden näkökulmasta. Henkilökunnan käytön ja koulutuksen suunnittelu ovat vaatineet normaalia enemmän aikaa. Toisaalta pidemmät kiinniolojaksot näkyvät myönteisesti ryhmähengen muodostumisessa, kun varusmiehet ja henkilökunta viettävät aikaa useita viikkoja yhdessä yötä päivää.
Myös reserviläisten asiat kuuluvat omalta osaltaan henkilöstöpäällikölle, joka toimii myös yhtenä Pääesikunnan neljästä apulaisesikuntapäälliköstä. Virtasen mukaan Puolustusvoimat on reserviläisten ydinryhmän osaamisesta hyvin perillä, mutta peräänkuuluttaa samalla omaa aktiivisuutta.
– Puolustusvoimat on hyvin perillä niiden reserviläisten tilanteesta, jotka käsketään aktiivisesti harjoittelemaan omaa sodan ajan tehtäväänsä. Lisäksi vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen keinoin omaehtoisesti kouluttautuvista olemme hyvin kartalla. Sen sijaan muun osaavan reservin suhteen ajantasainen tietomme perustuu reserviläisen omaan aktiivisuuteen. Sähköisten palveluiden kehittämisellä pyrimme mahdollistamaan osaamistietojen nopean ja ajantasaisen informaation välittymisen Puolustusvoimien käyttöön.
Virtasen mukaan niin sanottu reserviläisportaali voisi olla käytössä vuonna 2024. Järjestelmään voisi itse päivittää olennaisia tietoja itsestään.
– Asia on edennyt, mutta harmittavan hitaasti. Itse toivon, että sellainen olisi käytössä mahdollisimman pian, jolloin yhteydenpito reserviläisiin parantuisi. Tulevaisuudessa asevelvollinen ilmoittaa reserviläisportaalissa vahvan tunnistautumisen kautta osaamis-, toimintakyky- ja terveystietojaan sekä halukkuutensa Puolustusvoimien koulutukseen ja tehtäviin. Asevelvollisten tietojärjestelmää kehitetään hyödyntämään vastaanottamiaan tietoja digitalisaatiota ja robotiikkaa hyödyntäen, jotta tietojen käsittely automatisoituu ja nopeutuu.
Virtanen oli mukana sihteerinä niin sanotussa Siilasmaan työryhmässä, joka kymmenen vuotta sitten työsti Suomalainen asevelvollisuus -raportin. Vuosikymmen myöhemmin kenraali näkee hankkeen yhä relevanttina. Moni 77 esitetystä kehitysideasta on Virtasen mukaan sittemmin otettu jo käyttöön Puolustusvoimissa.
– Keskeistä on edelleen kehittää asevelvollisuutta ajan mukana. Asevelvollisuus toimii, jos se on puolustuskykyä tuottava, yksilöä motivoiva ja myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia vahvistava, Virtanen sanoo.
Millä mielellä Virtanen sitten seuraa Ilkka Kanervan (kok.) johtaman parlamentaarisen komitean työskentelyä, jota voi hyvin pitää eräänlaisena henkisenä jatkumona Siilasmaan työryhmälle?
– Minusta on hyvä, että aika ajoin asevelvollisuus tuodaan laajaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Puolustuskyvyn ylläpito on tärkeä asia. Asevelvollisuus on ainoa mahdollinen tapa tuottaa Suomen puolustamiseksi tarvittavat joukot. Sen takia laaja keskustelu on tervetullut. Keskustelun tuloksena saadaan suuntaviivoja asevelvollisuuden kehittämiseksi ajan vaatimusten mukaan. Odotan mielenkiinnolla selvitystyön valmistumista.
Kuka?
Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Vesa Virtanen
Syntynyt Oulussa 1966
Toiminut aiemmin muun muassa suunnittelupäällikkönä, Kainuun prikaatin komentajana, valtioneuvostoa tukevan turvallisuuskomitean pääsihteerinä sekä tutkijana ja opettajana Harvardin yliopistossa.
Naimisissa, kaksi lasta