• Uutiset

Kysely: Upseereista 61 prosenttia liittyisi Natoon

Upseeriliiton jäsenkyselyn perusteella sotilaiden sananvapauteen ei haluta rajoituksia.

iStock

Suomalaisten upseerien Nato-kannatus on noussut sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Upseeriliiton tuoreimman jäsenkyselyn perusteella 61
prosenttia sen jäsenistä kannattaa Suomen liittymistä Natoon. 25 prosenttia on
kielteisellä kannalla ja 15 prosenttia ei osaa sanoa. Kannatus on noussut
vuosikymmenen vaihteen lukemista, jolloin noin puolet upseereista olisi
liittynyt Natoon.

Upseeriliiton pääsihteeri Hannu Sipilä kertoo kyselyn vapaa sana -osiosta ja aiemmista tutkimuksista nousseen esille, että
etenkin Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä Venäjän politiikan muuttuminen
aggressiivisemmaksi ovat perusteluja halukkuudelle liittyä Natoon.

Huomattavaa on, että eversteistä ja kenraaleista peräti 70
prosenttia on Nato-jäsenyyden kannalla. Kadeteista puolestaan vain 43
prosenttia liittyisi Natoon. Kadeteista myös peräti 26 prosenttia vastasi,
ettei osaa sanoa. Eversteistä ja kenraaleista vain kymmenen prosenttia ei osaa
sanoa.

– Se näkyy, mitä laajempi ammattitaito ja kokemus
vastaajalla on. Kadetitkin ovat toki koko kansaa myönteisempiä
Nato-kysymyksessä, mutta kaikkein lähimpänä tavallista kansaa tai reserviläisiä
tässä asiassa, Sipilä sanoo.

MTS:n viime vuoden lopulla teettämän mielipidetutkimuksen perusteella koko kansasta 25 prosenttia liittyisi Natoon ja 14 prosenttia ei osaa sanoa.

 

Merivoimissa
Nato-kannatus suurinta, Rajavartiolaitoksessa pienintä

Puolustushaaroja vertailtaessa Merivoimien upseerien Nato-kannatus on suurinta
(71 prosenttia). Rajavartiolaitoksessa kannatus on vain 44 prosenttia,
Ilmavoimissa 58 ja Maavoimissa 61. Suurin kannatuksen kasvu on tapahtunut
Maavoimissa, jossa Nato-jäsenyyttä kannatti esimerkiksi vuonna 2013 50 prosenttia
vastaajista.

– Merivoimissa kannatus on aina ollut suurinta.
Merivoimilla on pisin historia kansainvälisyyteen liittyvässä toiminnassa,
siellä on aina tehty kansainvälisiä koulutuspurjehduksia ja laivastovierailuja,
Sipilä kommentoi.

– Rajavartiolaitoksessa ei varmaankaan rauhan
aikana ole sotilaallinen ajattelu päällimmäisenä, vaan he ajattelevat
Nato-jäsenyyttä ja sen vaikutuksia eri tavalla kuin Puolustusvoimissa
ajatellaan.

 

Sananvapautta ei
haluta rajoittaa

Suurin osa vastanneista on sitä mieltä, että upseerien ei
tule osallistua puoluepoliittiseen toimintaan. Sen sijaan 60 prosenttia kokee,
että upseereilla tulee olla oikeus kertoa julkisesti mielipiteensä
poliitikoista ja poliittisista päätöksistä. Sananvapaus koetaan tärkeäksi.

– Enemmistö haluaa oikeuden osallistua
keskusteluun, eikä ole valmis luopumaan sananvapaudesta, Sipilä sanoo uuteen
yleiseen palvelusohjesääntöön viitaten.

Tänä vuonna voimaan tulleessa uudessa yleisessä
palvelusohjesäännössä sotilaita kehotetaan välttämään puuttumista
puoluepoliittisiin kiistakysymyksiin ja varomaan Puolustusvoimien kytkemistä niihin.

56 prosenttia vastanneista ei hyväksy sitä, että sotilaat
voitaisiin määrätä avunannon tehtäviin ulkomaille samalla tavalla kuin kotimaan
tehtäviin.

 

Puolustusmäärärahojen
ei koeta riittävän

Vain 15 prosenttia upseereista on täysin tai lähes samaa
mieltä siitä, että puolustusmäärärahat riittävät itsenäisen ja uskottavan
puolustuksen takaamiseen. 79 prosenttia on joko hieman tai täysin eri mieltä
asiasta.

Upseereista yhteensä 40 prosenttia on täysin tai lähes samaa mieltä siitä, että poliittinen johto on toiminut Suomen
maanpuolustuksen kannalta onnistuneella tavalla. 43 prosenttia on joko hieman
tai täysin eri mieltä asiasta.

Upseerien ammattijärjestö

Upseeriliitto teetti jäsenkyselyn Taloustutkimuksella
tammikuussa 2017. Vastauksia kertyi 2 150. Kysely toteutettiin sähköpostitse ja
kirjeitse. Virhemarginaali on noin +/- 1,8 prosenttiyksikköä.

Upseeriliitto on ammattijärjestö, jonka jäsenistä suurin osa
on upseerin virassa Puolustusvoimissa tai Rajavartiolaitoksessa. Myös kadetit
ja evp-upseerit kuuluvat liittoon.