• Uutiset

”Laadukasta ja motivoivaa toimintaa”

Pertti Laatikainen aloitti vuoden alussa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen uutena toiminnanjohtajana.

Tuomas Kaarkoski

Pertti Laatikaisen mukaan hän peri johdettavakseen MPK:n, joka on hyvässä kunnossa.

Vuoden
alussa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) uutena toiminnanjohtajana
aloittaneen Pertti Laatikaisen
mukaan suomalaisilla on jossain määrin vääristynyt käsitys reservin tilasta.


Puhutaan, että reservi olisi jotenkin huonossa jamassa ja nostetaan esimerkiksi
naapurimaiden kodinturvajoukkoja esiin. Jos puhtaasti lukuja ja
osallistumismääriä katsotaan, eihän muualla päästä lähellekään lukuja,
joihin Suomessa ylletään. Vapaaehtoinen maanpuolustus on meillä erinomaisessa
kunnossa. Vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä Suomessa kannattaa olla ylpeä,
viime vuonna Etelä-Suomen sotilasläänin komentajana toiminut Laatikainen
toteaa.

Laatikainen
sanoo pohtineensa MPK:n toiminnanjohtajaksi hakemista vuosia. Urallaan muun
muassa Puolustusvoimien Urheilukoulua ja Reserviupseerikoulua johtanut
Laatikainen toteaa harkinneensa paikan hakemista jo edellisellä kerralla.


Tässä yhdistyy monta asiaa. Pääsen tekemään töitä isänmaan eteen ja osaamisen
puolesta tämä on luonnollista jatkumoa aiemmalle uralleni. Vaatteiden väri
tosin vaihtui, maastopuvun siviilivaatteisiin vaihtanut toiminnanjohtaja
naurahtaa.

Hyvä perintö

Laatikaisen
mukaan hän peri johdettavakseen MPK:n, joka on hyvässä kunnossa.


Kasvua on sekä laadullisella että määrällisellä puolella. Työilmapiiri on hyvä
ja taloudellisestikin pysymme pinnalla.

Laatikaisen
mukaan MPK:n lähitulevaisuuden haasteita on strategisen kumppanuuden
syventäminen puolustusvoimien kanssa.

–Pitää
löytää ne käytännön toimenpiteet ja saada vietyä samanlaiset
toimintaperiaatteet kaikkien meidän piirien ja puolustusvoimien eri yksiköiden
välille käytäntöön.

Laatikaisen
mukaan MPK:n toiminnassa reserviläisille täytyy korostua toiminnallisuus. Sama
koskee puolustusvoimien kanssa tehtävää yhteistyötä.


Toiminnan on oltava laadukasta ja motivoivaa. Näkyvimpänä on tietysti
paikallispataljoonien toiminta. Puolustusvoimien pitää selkeästi kertoa, minkä
roolin he haluavat. Toki on haasteellista kouluttaa vapaaehtoisissa
harjoituksissa isoja joukkoja, koska kaikki eivät tule vapaaehtoisiin
harjoituksiin. Samalla pitää selvittää myös meidän kyky toimia, koska se on
erilainen eri osissa maata.
 

Nuoret mukaan

Laatikaisen
mukaan yksi tulevaisuuden suurista haasteista on nuorten aktivoiminen mukaan. Erityisen
tyytyväinen toiminnanjohtaja on turvakurssien tuomiin tuloksiin.


Kaikki nuorisoon kohdistuva työ, oli se sitten intti tutuksi –kurssi tai
koululaisten turvakurssi, on tärkeää. Usein unohtuu, että se on todella
arvokasta maanpuolustustyötä.

Turvakurssit
ovat Laatikaisen arvion mukaan yksi tärkeä selittäjä vapaaehtoisen
maanpuolustuksen kasvulle naisten keskuudessa.


Koululaisten turvakursseilla jopa 70–80 prosenttia osallistujista on tyttöjä.
Mieluummin satsaisin resursseja sinne, kun lähettäisin kaikille naisille
kutsuja kutsuntoihin tai vapaaehtoisiin harjoituksiin.
 

Historiallinen pilotti

Toiminnanjohtajan
työn ohella Laatikainen toimii myös Jääkäripataljoona 27 perinneyhdistyksen
puheenjohtajana. Jääkäriliikkeen synnystä tuli viime vuonna kuluneeksi tasan
sata vuotta. Laatikainen löytää yhtymiä jääkäreiden ja vapaaehtoisen
maanpuolustustyön välillä.


Olen monesti sanonut kyseessä olleen vapaaehtoisen
maanpuolustuksen pilottihanke. Se oli kansalaistoimintaa ja se lähti yksilöiden
omasta halusta. Tarkoitusperä oli sama eli toimia isänmaan hyväksi. Enää tosin
ei tarvitse lähteä Saksaan asti hakemaan pätevää koulutusta, Laatikainen
hymähtää.