• Uutiset

Lakimuutos tuo mahdollisuuden hyödyntää vapaaehtoispotentiaalia entistä paremmin, uskoo Puolustusvoimien komentaja

Kenraali Timo Kivinen kertoo sähköistä asiointia kehitettävän suuntaan, jossa reserviläinen voi itse päivittää tietojaan Puolustusvoimien käyttöön.

Mika Pakarinen

Puolustusvoimien komentaja, kenraali Timo Kivinen on intohimoinen liikkuja. Hän kertoo juosseensa varusmiehenä Cooperin testissä 3 800 metriä.

Vapaaehtoinen maanpuolustus etenee kohti muutoksen aikoja.
Suurin syy muutokseen on maaliskuussa hyväksytty laki vapaaehtoisesta
maanpuolustuksesta, joka astuu voimaan tammikuun alussa. Lain keskeinen muutos
on vapaaehtoisen sotilaallisen koulutuksen siirtyminen
Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä (MPK) Puolustusvoimien siipien suojaan.
Kesällä Puolustusvoimien uutena komentajana aloittanut kenraali Timo Kivinen näkee uudistuksessa paljon
erilaisia mahdollisuuksia.

– Se tarjoaa meille Puolustusvoimille erinomaisen
mahdollisuuden integroida yhteiskunnassa oleva vapaaehtoispotentiaali entistä
paremmin osaksi poikkeusolojen tehtäviä. Meidän pitää myös tarkastella, mihin
tämä integrointi kohdistuu. Varmasti pääasiallisesti paikallispuolustukseen,
mutta myös muihin joukkoihin. Näistä asioista pitää käydä keskusteluja myös
MPK:n ja reserviläisjärjestöjen kanssa, koska tässä asiassa kaikki viisaus ei
varmasti asu yksin Puolustusvoimissa, Kivinen toteaa Reserviläiselle.

Tuoreimpaan hallitusohjelmaan on puolustuspolitiikkaan
kirjattu 20 prosentin lisäys kertausharjoituksiin. Kivinen tervehtii kasvavia
kertausmääriä ilolla ja huomauttaa, että itse asiassa huomattavasti suurempi
muutos on tapahtumassa keltaisten kirjeiden rintamalla.

– Kertausharjoitusten vuositaso on ollut 18 000
reserviläistä ja ensi vuonna päästään 19 000 reserviläiseen. Lakimuutoksen
myötä meidän vapaaehtoisten harjoitusten määrä kolminkertaistuu. Tänä vuonna
luku oli noin 4 000, ja ensi vuonna se on 12 000, Kivinen kertoo
vapaaehtoisista harjoituksista.

Hallitus on ilmoittanut myös antavansa Puolustusvoimille
resurssit sataan uuteen työpaikkaan tämän hallituskauden aikana. Kivinen uskoo
Puolustusvoimien kykyyn viedä läpi kasvavat harjoitusmäärät.

– Näistä sadasta työpaikasta vajaa puolet sijoitetaan vapaaehtoisiin
harjoituksiin ja niihin liittyviin toimintoihin. Lisäksi MPK:lle tulee myös
valmiuspäälliköitä, jotka toimivat linkkinä vapaaehtoiskentän suuntaan. On myös
hyvä muistaa, että vapaaehtoisissa harjoituksissa käytetään ensisijaisesti
reserviläisiä kouluttajina.

Puolustusvoimien yksi ikuisuushaasteista on ollut saada
ajankohtaisempaa tietoa reserviläisten osaamisen ja taitojen kehittymisestä.
Kivisen mukaan sähköistä asiointia ollaan kehittämässä suuntaan, jossa
järjestelmään kirjautumalla reserviläinen voi itse päivittää tietojaan. Tarkkaa
aikataulua Kivinen ei suostu kertomaan, mutta kertoo töiden olevan jo
käynnissä.

– Järjestelmä tulee rakentumaan suomi.fi-portaalin varaan,
johon tunnistaudutaan ja jossa asioidaan. Tämän jälkeen aluetoimistot tai MPK:n
valmiuspäälliköt voivat sitten kommunikoida reserviläisen kanssa ja löytää
henkilösijoituksen, joka palvelee molempia osapuolia.

 

Kivinen tunnetaan
yleisesti maanpuolustuspiireissä intohimoisena liikkujana, jolle kuntoilu ja
urheilu ovat sydäntä lähellä. Varusmiesten fyysisen kunnon laskevasta trendistä
Kivinen on monen muun ohella huolissaan, vaikka pahin laskusuhdanne
näyttäisikin olevan takana.

– Kestävyyskunnon puolella tilanne on polarisoitunut
vahvasti. Esimerkiksi Cooperin testin keskiarvo ei kerro koko totuutta, koska
meillä on erittäin hyväkuntoisia ja sitten niitä, jotka eivät yksinkertaisesti
ole kunnossa, aikoinaan varusmiehenä 12 minuutin Cooperissa 3 800 metriä juossut
komentaja toteaa.

Kivisen mukaan ongelma ei ole missään määrin yksin
Puolustusvoimien ongelma. Kyse on yhteiskunnallisesta kehityksestä, joka on
Suomen lisäksi nähtävissä muissakin läntisen maailman valtioissa.

– Kun länsimaiset ammattiarmeijat rekrytoivat sotilaita, on
siellä kuntopuolen lähtötaso jokseenkin sama kuin meillä Suomessa.

Puolustusvoimissa fysiikkavaatimuksia on viime vuosina
rukattu enemmän tehtäväkohtaisiksi. Kivisen mukaan kybertehtävissä palvelevan
ei tarvitse juosta 3 800 metriä Cooperissa tai kantaa 40 kilon reppua
vuorokauden ympäri. Hän kuitenkin painottaa hyvän fysiikan säteilevän kaikkeen
tekemiseen.

– Fyysinen kunto vaikuttaa myös henkiseen kuntoon.
Raskaistakin tilanteista selviää paremmin, jos on fyysistä jaksamiskykyä.

 

Geopoliittisen
tilanteen
arvioinnin Puolustusvoimain komentaja sanoo jättävänsä mieluummin
politiikoille. Sotilaallisesta näkökulmasta tarkasteltuna Kivinen pitää Suomen
asemaa erityisenä.

– Suomi on kahden strategisesti tärkeän alueen välissä. On
pohjoisen kalottialue ja sen lisäksi Itämeren alue. Sotilaallisesti nämä asiat
tarkoittavat, että Suomella on oltava kokoonsa nähden vahva puolustuskyky.

Yhdysvaltojen politiikan muututtua arvaamattomammaksi on
EU:n sisäinen puolustusyhteistyö noussut turvallisuuspoliittisissa
keskusteluissa uuteen valoon. Kivinen itse puhui aiheesta muun muassa
kansallisen maanpuolustuskurssin puheessaan.

– Suomen kielessä puolustusyhteistyö jo sanana antaa
mielikuvan sellaisesta toiminnasta, jota esimerkiksi Nato tekee, ja näinhän ei
aina automaattisesti ole. EU-maista 22 valtiota kuuluu Natoon. He hoitavat
kovan ytimen sitä kautta.

Kivisen mukaan EU-tasolla etuja voidaan saada esimerkiksi
huolella tehdyistä puolustushankinnoista tai yhteisen kriisinhallintakyvyn
kehittämisestä.

– Kun kansallisia suorituskykyjä kehitetään, on hyvä katsoa,
löytyykö kaksi tai useampi EU-maata, joilla on samanlainen hankintatarve. Tätä
kautta saadaan kustannustehokkuutta. Pitkässä juoksussa se lisää EU:n
aseistuksen keskinäistä yhteensopivuutta, Kivinen toteaa ja myöntää läntisten
maiden yhteensopivuuden kehittämisen Nato-standardien kautta olevan niin
vahvaa, että hän ei näe tarvetta tai järkeä EU:n omille standardeille.

Vaikka EU:n puolustuksellisia asioita on tavattu
säännöllisesti kritisoida milloin mistäkin, löytää Kivinen EU:n osaamispuolelta
paljon hyvääkin.

– Mielestäni EU:lla on Natoa paremmat eväät
hybriditilanteiden hoitamiseen, joissa sotilaallinen puoli ei korostu
päällimmäisenä. Vaikka näin sotilaan näkökulmista pitääkin muistuttaa, että
myös hybriditilanteissa sotilaallinen puoli on aina läsnä.  

Timo Kivinen

Puolustusvoimain komentaja 1.8.2019 alkaen.

Syntynyt Lappeenrannassa vuonna 1959.

Toiminut aiemmin muun muassa Pääesikunnan päällikkönä sekä
Puolustusvoimien strategiapäällikkönä.

Naimisissa, neljä lasta.