Puolustusvoimat pohtii nyt uusien käsiaseiden hankkimisen yhteydessä, pysyvätkö aseet vanhassa kaliiperissa vai vaihdetaanko uuteen. Ilmeisimpinä vaihtoehtoina pöydällä ovat vanha tuttu rynnäkkökiväärin kaliiperi 7,62×39 sekä uusien liittolaisten käyttämä 5,56×45 eli niin sanottu Nato-kaliiperi.
Maavoimien esikunnan jalkaväen tarkastajan eversti Juhana Skytän mukaan nykyiseen kokoon on aikoinaan päädytty siksi, että se oli kevyempi kuin sitä ennen käytetty 7,62x53r, jota käytettiin sotilaskivääreissä. Painoero tuli lyhyemmästä hylsystä.
Mutta nyt rynnäkkökivääreissä on käytetty jo vuosikymmenien ajan nykyistä patruunakokoa. Miksi Puolustusvoimat ei ole siirtynyt Nato-kaliiperiin, vaikka muuten on siirrytty kohti Nato-yhteensopivuutta 1990-luvulta alkaen?
– Keskeinen syy on, että 7,62 on ampumatarvike, jota meillä on, ja johon meillä on sopivat aseet, Skyttä sanoo.
Eri kokoisissa kaliipereissa on erilaisia etuja, hän kertoo, eikä pelkkä kaliiperi ratkaise. Väliä on myös esimerkiksi luodilla.
– Erimalliset ja -massaiset luodit poikkeavat suunnasta eri tavalla risukossa ja tiheässä metsässä tai maalin osuessaan. Ne saattavat myös menettää stabiliteettinsa eri tavalla, Skyttä kertoo.
Lähtökohtaisesti suuremmissa luodeissa ja suuremmissa kaliipereissa on suurempi iskuenergia maaliin osuessaan. Ne myös menevät tiheän risukon läpi paremmin kuin pienempi Nato-kaliiperi.
– Pusikossa varsinaisesti parashan olisi sotilaskiväärin kaliiperi, jota käytetään vielä PKM-konekiväärissämme, Skyttä sanoo.
Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK on sen sijaan jo tehnyt päätöksensä. Suomalainen asevalmistaja Sako toimittaa ensi vuoden aikana MPK:lle juuri Nato-kaliiperisia rynnäkkökivääreitä.
MPK:n toiminnanjohtaja Antti Lehtisalo kertoo, että valinta oli harkinnan tulos, jossa olisi yhtä hyvin voitu päätyä vanhaan, suurempaan kaliiperiin.
– Olemme ensisijaisesti ammunnan kouluttaja, emme joukkorakenteinen organisaatio, joten valmius ei niinkään ratkaise. Siksi haettiin kustannustehokasta ja järkevää asetyyppiä.
Pienemmän kaliiperin keveys näkyy hinnassa, sillä Nato-kaliiperin patruunat ovat halvempia. Pienempi koko mahdollistaa myös suuremman määrän ammuksia kannettavaksi yksittäiselle taistelijalle.
– Se keveys on miellyttävä asia myös käyttäjälle eli ampujalle. Nato-kaliiperin ase on myös edelleen erittäin tarkka, ja luoti lähtee nopeasti.
MPK:n uudet kiväärit on tehty samalta pohjalta kuin Puolustusvoimille tulevat uudet aseet. Puolustusvoimat tekee oman päätöksensä uusien rynnäkkökiväärien kaliiperista ensi vuoden aikana.
Juhana Skyttä kertoo, että pohdinnan vaakakupissa painaa teknisten ominaisuuksien eli ballistiikka- lentorata- ja läpäisevyystestien lisäksi myös huoltovarmuus-, saatavuus- ja yhteensopivuuskysymykset.
– Ne vaikuttavat siihen, mitä ampumatarviketta pystyttäisiin kriisitilanteessa käyttämään ja mitä on saatavilla. Tarvitaan riittävä suorituskyky ja sellainen hinta, että meillä on mahdollisuus käyttää sitä. Ilman muuta liittoutuminen on asia, joka vaikuttaa tarkasteluihin, Skyttä tiivistää.
Lue myös
-
Kalusto
Sako valmistaa MPK:n uudet kiväärit
-
Kalusto
