Jo 1990-luvun lopulla oltiin havahduttu siihen, miten sekä turvallisuus- että ympäristöhaasteet Itämerellä olivat lisääntyneet. Rajavartiolaitoksen olemassa oleva kalusto nähtiin tarpeisiin verrattuna liian pieneksi.
Ratkaisuksi muodostui eteläkorealaisen STX Europen Rauman telakalta tilattu ulkovartiolaiva, joka sai yleisökilpailussa nimekseen Turva. Sillä korvattiin kolme Telkkä-luokan alusta.
Turva otettiin käyttöön 2014 ja jo tuolloin oli tiedossa, että tarvetta olisi toisellekin. Rahoitusta ei kuitenkaan ollut saatavissa.
Vuosien kuluessa Turva on osoittautunut niin sanotusti soivaksi peliksi. Samaan aikaan kansainvälinen tilanne Itämerellä on kiristynyt entisestään. Ympäristövahinkojen riski ei ole ainakaan pienentynyt. Siksi vuonna 2019 käynnistettiin Ulkovartiolaiva 2025 -hanke uuden kaluston rakentamiseksi.
Kahden uuden ulkovartiolaivan hankintaan on myönnetty noin 450 miljoonan euron tilausvaltuus. Aluksilla korvataan 80-luvun loppupuolella käyttöön otetut Tursas ja Uisko sekä jo aiemmin käytöstä poistunut Merikarhu.
Alukset rakentaa 2021 tehdyn kilpailutuksen voittanut Meyer Turku oy. Osa rungosta valmistetaan Puolassa ja alukset kootaan Suomessa, ei kuitenkaan Turussa. Myös STX:n entisellä telakka-alueella toimiva Rauma Marine Constructions oli vakavissaan mukana. Nyt se keskittyy myöhässä olevien Pohjanmaa-luokan korvettien rakentamiseen Merivoimille.
Uudet ulkovartiolaivat tilattiin Meyeriltä kesäkuussa 2022. Perussuunnittelu on käynnissä ja jatkuu lokakuuhun 2023. Alukset on tarkoitus luovuttaa asiakkaalle jo vuosien 2025 ja 2026 loppupuolella. Uudella kalustolla on tarkoitus operoida aina 2050-luvulle.
Tällaiset hankkeet ovat haasteellisia. Pieneen tilaan on pakattava paljon tekniikkaa ja toimintoja. Erilaisia järjestelmiä on yli 190. STX:n Turun toiminnot ostanut Meyer omistaa nykyisin Turvan piirustukset ja dokumentaation, mistä varmasti on hyötyä jatkossa.
Ulkovartiolaiva viettää merellä jopa 330 vuorokautta vuodessa. Monitoimisuus edellyttää alukselta riittävän suurta kokoa ja kykyä kulkea jäissä. E4-jääluokan saanut Turva selvittääkin noin 80 sentin jääpeitteen.
Perustehtävänä on luonnollisesti rajavalvonta. Muita ovat meripelastus ja siihen liittyen hätähinaus, pelastuskopterien toiminnan johtaminen sekä merelliset sammutustehtävät. Toki myös normaalia vesiliikennettä ja kalastusta tarkkaillaan.
Yksi keskeinen ulkovartiolaivojen osaamisalue on öljyn ja kemikaalien torjunta sekä päästöjen keräys merestä. Turvaa rahoittikin myös Suomen Ympäristökeskus SYKE. Kaksi uutta ulkovartiolaivaa moninkertaista Suomen torjuntakyvyn.
Turvan voimalinjaksi valikoitui kahden ruoripotkurin ja yhden kiinteän potkurin yhdistelmä. Wärtsilän 5400 kW pääkone on akseloitu kiinteään potkuriin. Kaksi 2700 kW moottoria tuottavat sähköä ruoripotkureille. Kaikkia näitä voidaan ajaa dieselillä ja LNG-kaasulla.
Uusiin ulkovartiolaivoihin tulee erilainen vain kaksi ruoripotkuria ja neljä monipolttoainemoottoria käsittävä 12 000 kW propulsio. Näin hybridivoimalinja on kokonaan sähköinen. Koska alusten suunnittelu on meneillään, tarkkoja toimittajia laitteistoille ei ole vielä valittu.
Turvassa on kaksi tunneloitua keulapotkuria. Lisäksi on yksi kääntyvä alaslaskettava keulapotkuri. Kaikkia propulsiojärjestelmiä yhdistellen alus voidaan lukita kovassakin merenkäynnissä tarkasti paikallaan GPS-sijaintidataa hyödyntäen (niin sanottu Dynamic Positioning System, veneilijöiden slangilla taivasankkuri). Uusiin aluksiin on luonnollisesti tulossa vastaava kyky.
Uutuutena VL2025-aluksissa on 4 MWh akusto, joka mahdollistaa koneiston sammuttamisen satamassa. Vartiolaivat viettävät aikaa myös merellä myös ankkurissa. Silloinkin akkuja voidaan hyödyntää.
Aiemmissa Rajavartiolaitoksen aluksissa oli vain merenkulkututkat. Turvaan asennettiin Airbus Space and Defence TRS-3D -tutka, joka tuottaa myös tarkkaa ilmatilannekuvaa. Samanlaiset mittaavat myös Merivoimien Hamina-luokan ohjusveneissä ja Hämeenmaa-luokan miinalaivoissa.
Rajavalvonnan ohella TRS-tutka on tärkeä apu myös meripelastustehtävissä, joissa sitä voidaan hyödyntää helikopteritoiminnan johtamiseen. Aluksille tulee kyky vaihtaa tilannekuvaa Puolustusvoimien kanssa. Uusien ulkovartiolaivojen tutkatoimittajaa ei ole vielä julkistettu.
Aluksen operaatiokeskus pystyy johtamaan kahta tehtävää samanaikaisesti. Esimerkiksi autolautan ja säiliölaivan törmäys voisi olla tilanne, jossa saattaa tulla eteen niin ihmisten pelastaminen merestä kuin öljyntorjunta ja samaan aikaan mahdollisesti myös sammutustehtävä.
Turvan innovaatioita oli ympärikäveltävä komentosilta, josta on 360 asteen näkyvyys. Esimerkiksi öljyntorjunta tehdään aluksen peräkannelta, joten johtamisen kannalta näkyvyys sinne on tärkeää. Sama pätee myös hätähinaukseen.
Jotta 360-näkyvyys olisi mahdollinen, aluksen konekuilu nousee komentosillan keskeltä. Sen kautta pakokaasut ohjataan ulos maston alta. Perinteistä savupiippua ei ole. Ratkaisu aiheutti aluksi rakenteiden nokeentumista ja Turvassa ongelmaa on jo pyritty korjaamaan savukaasujen uudelleenohjauksella.
Ulkovartiolaivat kykenevät massaevakuointeihin. Turvaan mahtuu jopa 600 pelastettua. Tätä on käytännössä testattu varusmiehillä. Käytävätkin on mitoitettu siten, että niihin voidaan sijoittaa paaripotilaita. Turvalla on pieni sairaalatila.
Alusten keulakannella on suuri laskeutumiskansi, joka mahdollistaa niin Rajan omien Super Puma -kopterien kuin Maavoimien NH90-kaluston laskeutumiset. Kannen reunat voidaan taittaa sisään kovan merenkäynnin ja kylkikiinnittymisien ajaksi.
Meripelastustehtävissä tärkeä kyky on tankata helikoptereihin Jet A1 -polttoainetta toiminta-alueella merellä. Tämä voidaan tehdä joko laskeutumalla alukselle tai vaikeissa olosuhteissa vinssaamalla polttoaineletku leijuvaan kopteriin ja täyttämällä tankit ilmassa.
Tankkauskyky mahdollistaa pelastustoiminnan jatkamiseen ilman, että tarvitsee lentää maatukikohtaan hakemaan polttoainetta. Näin jouduttiin toimimaan esimerkiksi Estonia-onnettomuuden pelastustöissä.
Rajavartiolaitos on viime vuosina testannut erilaisia miehittämättömiä ilma-aluksia toiminnassaan. Uusille laivoille tulee komentosillan alle hangaari tällaisia lentolaitteita varten. Sieltä on suora yhteys etuosan lentokannelle.
Uudet ulkovartiolaivat tukevat Merivoimien toimintaa kaikissa oloissa. Puolustusvoimat osallistuukin aluksien tiettyjen järjestelmien rahoitukseen. Tilannekuvan tuottamisen ohella aluksille tulee omaa vaikuttamiskykyä. Jo nyt Turvassa on komentosillan siipien päällä kaksi monipuolisilla sensoreilla varustettua Kongsberg Protector RWS -asejärjestelmää (Remote Weapon System).
RWS-tornit voidaan asiakkaan tarpeen mukaan varustaa esimerkiksi raskaalla 12,7 mm konekiväärillä, 7,62 mm M134 Gatlingilla tai 40 mm -kranaattikonekiväärillä. Rajan käytössä olevaa aseistusta ei ole julkistettu. Tuleviin ulkovartiolaivoihin on luvassa vastaava järjestelmä. Toimittajaa sille ei ole vielä valittu.
Turvassa on kylkien syvennyksissä luukkujen takana kaksi venettä. Toinen niistä on katettu partiovene, jolla voidaan vaikkapa pidempiaikaisesti tarkkailla veneliikennettä.
Toinen on yli 50 solmun nopeuteen kykenevä RIB-vene (Rigid Inflatable Boat). Se soveltuu meripelastuksen ohella esimerkiksi erikoisjoukkojen siirtoihin. Lisäksi takakannella on työvene.
Uusien alusten öljyntorjuntakyky on kymmenkertainen aiempiin pieniin ulkovartiolaivoihin verrattaessa. Turva-luokka kuljettaa mukanaan 800 metriä öljypuomia ja pystyy keräämään merestä säiliöihinsä 1 180 kuutiometriä öljyä.
Turvassa on Mobimarin toimittama keräysjärjestelmä sivupuomeineen. Uusiin aluksiin tulee siitä hieman kehittyneempi versio.
Ulkovartiolaivojen sisätilat voidaan tiivistää ja ylipaineistaa, jolloin operointi esimerkiksi myrkyllisessä kemikaalipilvessä on mahdollista. Miehistölle on ilmaletkut takakannella työskentelyn mahdollistamiseksi. Kulku sisätiloihin tapahtuu ilmalukon kautta.
Turva on tukeutunut Upinniemen ja Pansion sotasatamiin. Kun Merivoimat saa neljä suurta Pohjanmaa-korvettiaan, laituritila käy vähiin. Kaikille kolmelle ulkovartiolaivalle saadaankin uusi oma kotisatama Lappohjaan. Sieltä on lyhyt matka tärkeimmille toiminta-alueille Suomenlahdelle ja pohjoiselle Itämerelle.
Ulkovartiolaiva 2025
Pituus 98 m
Leveys 17,6 m
Syväys 5,1 m
Koneteho 12 000 kW
Staattinen hätähinauskyky 100 t
Öljynkeräyskapasiteetti 1180 m3
Miehistö 20-40
