Ennakkoluulottomaksi uuden kokeilijaksi monesti osoittautunut Suur-Savon Reserviupseeripiiri on hankkimassa Mikkeliin dronekykyä, joka hyödyttäisi alueen reserviläisiä sekä monia muita viranomais- ja pelastuspuolen toimijoita.
– Mikkelissä on vuosia puhuttu etsintäryhmän perustamisesta, mutta sellaista ei ole saatu aikaiseksi. Pohdimme, mitä piiri tekee varautumisen osalta itse. Tajusimme yhdistyksien ja yksityisten tekevän paljonkin, mutta piiritasolla toimintaa ei ole juurikaan, hankkeen projektipäällikkönä toimiva Jussi Saarinen kertoo.
KX-hanke -nimellä kulkeva projekti mahdollistaa Saarisen mukaan monenlaisia eri käyttötarkoituksia.
– Oikeastaan tässä on vain mielikuvitus rajana. Tällä voi auttaa etsinnöissä, kartoittaa myrskyn tai tykkylumen aiheuttamia sähkövahinkoja, jonka lisäksi tätä voidaan hyödyntää paljon metsä- ja maatalouden tarpeisiin. Maanpuolustuksen puolella tämä tukee vahvasti paikallispuolustusta mahdollisten poikkeusolojen aikana. Tietysti toivomme, että siihen ei tarvitse koskaan mennä. Tälle on paljon järkevää käyttöä myös syvän rauhan aikana.
Hanke on saanut jo puoltavat lausunnot jo MPK:lta, Etelä-Savon Pelastuslaitokselta, poliisilta sekä paikalliselta energiayhtiöltä Järvi-Suomen Energialta.
– Meillä on halu saada tähän mahdollisimman paljon toimijoita yhteen.
Saarisen mukaan hanketta varten on perustettu yleishyödyllinen osakeyhtiö, jonka omistajana toimii Suur-Savon Reserviupseeripiiri. Muista maanpuolustusjärjestöistä tulee myös edustus yhtiön hallitukseen. Itse drone-mallin valinta on Saarisen mukaan yhä auki kilpailutuksen ollessa käynnissä. Yksi potentiaalinen ehdokas on muuramalaisen Nordic Dronesin GeoDrones 6 -malli.
– Aloitin konekartoituksen vuosi sitten. Kiinalainen valmistaja ja maanpuolustustyö eivät istu yksiin. Hollannista löytyi yksi potentiaalinen, mutta siellä oli firmalla taloustiedot kuralla. Virossa oli myös potentiaalista osaamista, mutta se oli meille liian kallis. Toivottavasti saamme vielä lisää tarjouksia kilpailuun, Saarinen taustoittaa prosessia.
Mistään markettilennokeista ei Saarisen mukaan ole kyse, vaikka nekin ovat hankkeen aikana tutuiksi tulleet.
– Ensin on parempi harjoitella 500 euron kauppadroneilla ja vasta sen jälkeen siirtyä lentämään 20 000 euron hintaista dronea, jossa on kiinni 40 000 euron lämpökamera, Saarinen naurahtaa.
Dronen taustalle tueksi on suunniteltu erillistä komentopaikkaa, joka arjen välineisiin nojaavine johtamisjärjestelmineen rakennetaan pakettiautoon.
– Kotitukikohdaksi komentopaikalle olemme kaavailleet Mikkelin lentokenttää. Sen ympäristö olisi turvallisuuden puolesta meille erinomainen valinta, Saarinen sanoo.
Saarisen mukaan on monessakin mielessä tärkeää olla kiinni tässä ajassa. Yksi syy on jatkuvuuden luominen myös reserviläispuolelle.
– Voi miettiä saadaanko nuoria suolle etsimään marjastajamummoa vai lähtisivätkö he mieluummin ohjaamaan lämpökameralla varustettua dronea.
Noin 170 000 euron rahoitus on Saarisen mukaan jo lähes kokonaan kasassa. Mukana on useita eri säätiöitä ja rahoittajia. Aikataulujen suhteen Saarinen toivoo luvituksien olevan kunnossa jo ensi kesään mennessä ja sitä myötä dronejoukko pääsisi jo osallistumaan viranomaisten tukemiseen. Koulutuspuolella peruskursseja aiheesta on idea järjestää jo tämän vuoden lopulla.
-
Kalusto
