Kalasteluyrityksistä ja palvelunestohyökkäyksistä on
uutisoitu kattavasti kesän ja syksyn mittaan. Viisi vuotta sitten julkaistussa Suomen
kyberturvallisuusstrategiassa jo todettiin, että kybertoimintaympäristöön
kohdistuvat uhkat ovat muuttuneet vaikutuksiltaan aiempaa vaarallisemmiksi
yksittäisten ihmisten, yritysten sekä koko yhteiskunnan kannalta.
Kouluttautuminen on parhaita tapoja ennaltaehkäistä ja estää kyberuhkia.
Yksilön tiedot ja
taidot tärkeitä kyberturvallisuudelle
Suomessa vallalla oleva kokonaisturvallisuusajattelu huomioi
vahvasti yksilön turvallisuuden. Samalla yksilö joutuu ottamaan vastuuta
turvallisuudestaan erilaisten turvallisuustaitojen muodossa.
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan
lehtori Panu Moilanen toteaa, että
myös kyberturvallisuudessa on viime vuosina herätty yksilön merkitykseen.
– Ihmisillä on paljon internetiin kytkettyjä laitteita
alkaen tietokoneista ja kännyköistä ja päättyen pesukoneeseen. Jokaisen
kansalaisen perusosaamisen merkitys on siis kasvanut tälläkin alalla, Moilanen
kertoo.
Yksilön kasvanut vastuu turvallisuudestaan herättää myös
epäilyksiä oman osaamisen suhteen. Verraten uutena, valtavan laaja-alaisena ja joskus
syvällistäkin osaamista vaativana kyberturvallisuus näyttäytyy usein pelottavana,
loputtomana ja upottavana suona.
– Asiallisen tiedon ja laadukkaan koulutuksen tarjoaminen
helpottaa näitä turhia pelkoja ja hätää omasta turvallisuudesta, Moilanen vastaa
ja jatkaa, että juuri tästä oli kyse myös vuonna 2017 julkaistussa Kyberin taskutieto -vihkosessa.
Kyberosaajille valtava
tarve
Tekniikka ja talous -lehti uutisoi viime vuonna, että teollisuuden arvioiden
mukaan Suomessa on vuoteen 2020 mennessä tarve 20 000 kyberturvallisuuden
osaajalle. Moilanen toteaa tarpeen tietotekniikan muiden osa-alueiden osaajille
olevan vielä huomattavasti suurempi.
– IT-osaajia tarvitaan jatkuvasti enemmän. Tällä hetkellä
osaajien tarve ei kuitenkaan kohtaa koulutuksen tarjonnan ja kysynnän kanssa –
yhtäältä koulutusta ei pystytä tarjoamaan tarpeeksi, ja toisaalta
kiinnostuneita opiskelijoita ei tahdo löytyä riittävästi.
Eräänä hyvänä kehityssuuntana Moilanen näkee jatkuvan kouluttautumisen,
jossa ihminen täydentää osaamistaan työuransa aikana uusien tarpeiden mukaan.
– Esimerkiksi MPK:n kyberturvallisuuskoulutuksen kautta ihmiset
voivat saada kimmokkeen hakeutua myös virallisempaan koulutukseen, Moilanen
muotoilee.
MPK:n
kyber-, informaatioturvallisuus-, hybridi- ja OSINT-kurssien osallistujamäärä
on yli kuusinkertaistunut kolmessa vuodessa ICT-Suomen kyberhankkeen tuella.
Koulutus keskeinen
osa kyberuhkilta suojautumista
Puolustusvoimat kehittää vauhdilla omia kyberpuolustuksen
suorituskykyjään. Huutava pula alan kärkiosaajista nähdään myös
Puolustusvoimissa.
– Toisaalta hyvistä IT-osaajista saa myös hyviä
kyberturvallisuuden osaajia, kertoo tutkimusalajohtaja Topi Tuukkanen Puolustusvoimien Tutkimuslaitokselta.
Avoin, kiinnostuneille kansalaisille ja reserviläisille
tarjottava koulutus nähdäänkin myös Puolustusvoimissa tärkeänä.
– Koulutus on erittäin tärkeä osa koko suomalaisen yhteiskunnan
kybersuojautumista ja turvallisuuden kehittämistä. Puolustusvoimat tukee
voimakkaasti MPK:n tarjoamaa kyberkoulutusta ja osallistuu sen järjestämiseen
mielellään, Tuukkanen tiivistää.
Lisätietoa MPK:n kyberturvallisuuteen liittyvästä koulutuksesta löydät osoitteesta https://www.mpk.fi/kyberturvallisuus.
