Tänä vuonna 85-vuotista taivaltaan juhlistava Suomen Reserviupseeriliitto
toteuttaa yhä niitä samoja perustehtäviä, joita varten se aikoinaan
perustettiin.
– Kaikki ne asiat, jotka olivat silloinkin tärkeitä, ovat
yhä tärkeitä. Perustehtävät, joihin liittyvät sotilaallisten taitojen ylläpito,
yhteydenpito muihin reservinupseeereihin ja upseereihin sekä tietoisuus
ympärillä tapahtuvista asioista, ovat yhä läsnä, RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen pohtii.
Kosonen myöntää suoraan asian kuulostavan kliseiseiltä ja
mahtipontiselta, mutta hänen mielestään niin sanottu ”aatelisuus” velvoittaa.
– Ne ketkä ovat saaneet parhaan mahdollisen koulutuksen
Puolustusvoimilta, ovat mielestäni myös velvollisia ylläpitämään sitä omaa
osaamista ja toimintakykyä asiallisella tasolla.
Juuri omatoimisuus on sana, johon RUL:ssakin ollaan herätty
ja joka tulee tulevaisuudessa korostumaan entistä vahvemmin
maanpuolustustoiminnassa.
– Kertausharjoituksia ei tule näillä resursseilla olemaan
koskaan tarpeeksi. Reserviläisen on yhä aktiivisemmin pidettävä yllä
osaamistaan. Kertausharjoitukset, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK)
harjoitukset ja muu vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta. Näistä se pitkälti
rakentuu.
Juhla Haminassa
RUL:n juhlavuoden pääjuhla vietetään elokuun alussa
Haminassa. Hamina Tattoo –marssimusiikkitapahtuman yhteydessä vietettävä juhla
on rennompi kuin useimmat maanpuolustusjuhlat.
– Emme haluneet tällä kertaa tumma puku ja mitalit rinnassa
–meininkiä, koska on kesä. Hamina liittyy meillä niin vankasti
reserviupseerikoulutukseen, joten kaupunki oli siinä mielessä luonnollinen
valinta juhlapaikaksi, Kosonen kertaa.
Kosonen sanoo, että kuten kaikessa, myös RUL:n
tulevaisuudessa on nähtävissä valoja ja varjoja.
– Meillä on
aktiivinen kenttä. Monella alueella on todella vahva tekemisen meininki ja
nuoria saadaan hyvin mukaan toimintaan. Haasteena on maantieteellinen
keskittyminen. Väestö valuu etelään ja maakunnallisesti isoihin keskuksiin. Ei
tarvitse mennä kuin Pirkanmaan tai Keski-Suomen reuna-alueille huomatakseen,
että aktiivi-ikäistä väestöä on vähän. Miten tähän pystytään vastaamaan on iso
haaste.
Toiseksi haasteeksi Kosonen nostaa vapaaehtoiseen
maanpuolustukseen kohdennetetut taloudelliset resurssit. Toiminnanjohtajan
mukaan asia koskettaa eniten MPK:ta, mutta myös muita järjestöjä.
Ammunta puhuttaa
Yksi reserviläistoiminnan tärkeimpiä muotoja on ammunta.
Tällä hetkellä akuutein kysymys on EU:n kohuttu ampuma-asedirektiivi.
– Heinäkuun puolivälissä ollaan viisaampia. Uskallan olla
varovaisen toiveikas, että sieltä saadaan meille säädyllinen tulos, Kosonen
toteaa.
Paljon paikallisempi ongelma on haasteet ampumaratojen
kanssa. Suurimmat työllistäjät ovat ympäristönormit. Raskas metalli teetättää
jonkin verran työtä, mutta yhä useammin ampumaratoja vastustetaan meluhaittojen
takia.
– Melu tuntuu olevan tällä hetkellä se suurin ongelmatekijä.
Tilanne on vaikea, jos ampumarata on ollut 50 vuotta samalla paikalla ja
naapuriin muuttaa asukas, joka kokee melun ongelmaksi. Siinä ollaan vaikeassa
tilanteessa. Oikeus ja kohtuus olisi, että ympäristö- ja lupavaatimukset saataisiin
kohtuullisiksi ja ennen kaikkea siten, että ne olisivat samanlaisia läpi maan.
Nyt vaihtelua esiintyy aivan liian paljon.
RUL:n juhlavuodesta voit lukea tarkemmin täältä.