• Puolustusvoimat

Puolustusvoimien komentaja kantaa asepuvussaan kultaisia siipiä – näin monta laskuvarjohyppyä siihen vaaditaan

Kenraali Janne Jaakkola suoritti varusmiespalveluksensa Porin prikaatissa. Ura vei hänet Utin jääkärirykmenttiin, jossa laskuvarjojääkäreitä koulutetaan.

Tuomas Kaarkoski

Kenraali Janne Jaakkola puhui toimittajille torstaina 4. huhtikuuta järjestetyssä mediatilaisuudessa.

Kenraali Janne Jaakkola kantaa asepuvussaan kultaisia laskuvarjosiipiä. Sellaiset saa tehtyään 150 sotilashyppyä (pronssisiipiin vaaditaan viisi hyppyä ja hopeisiin 35). Myös edellisellä komentajalla Timo Kivisellä on kultasiivet.

Kultaiset siivet ovat näkyvästi esillä kenraali Janne Jaakkolan asepuvussa.
Tero Tuominen

Jaakkola suoritti varusmiespalveluksensa Porin prikaatissa. Kiinnostus hyppäämiseen syttyi Kadettikoulussa 1980-luvun lopussa. Tuolloin jalkaväkilinjaan kuului vielä laskuvarjokoulutus.

Ura veikin Jaakkolan useisiin eri tehtäviin Utin jääkärirykmentissä ensin opetusupseerina ja lopulta pataljoonan komentajana. Siinä ohessa hyppyjä kertyi yhteensä noin 300. Jaakkola on käynyt myös siviilihyppykurssin, mutta miltei kaikki hypyt ovat tulleet sotilaspuolelta.

Perinteisten pallokupujen ohella Jaakkola on hypännyt myös sotilaskäyttöön tarkoitetuilla liitovarjoilla. Tanskassa hän kävi erikoisjoukkojen korkeahyppykurssin.

Niin sanotuilla HAHO- ja HALO-hypyillä (High Altitude High Opening/High Altitude Low Opening) lähdetään koneesta yli 4 000 metrin korkeuksista. Niissä lisähappea tarvitaan vapaapudotuksessa ja HAHO:ssa myös varjon varassa.

Lue myös

  • Historia

Laskuvarjojääkärien koulutus alkoi Suomessa 1960-luvun alussa – ensimmäiselle kurssille pyrki jopa 1300 halukasta

Suomalainen laskuvarjojääkärikoulutus on saanut paljon vaikutteita ulkomalta.