• Vapaaehtoinen maanpuolustus

Reserviläisjärjestöt huolissaan MPK:n tulevaisuudesta

Reserviupseeriliitto on huolissaan erityisesti siitä, näivettyykö MPK, jos sen sotilaallinen koulutus siirtyy Puolustusvoimille.

Hanna-Maija Raitio

Puolustusministeriön asettama työryhmä selvittää MPK:n sotilaallisen koulutuksen organisointia osaksi Puolustusvoimia.

Puolustusministeriö asetti viime viikolla työryhmän selvittämään MPK:n sotilaallisen koulutuksen organisointia osaksi Puolustusvoimia. Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola pitää erikoisena, että työryhmässä ei ole mukana reserviläisjärjestöjen
edustajia. Pohjola laskee, että noin 70 prosenttia MPK:n kouluttajista tulee
joko Reserviläisliitosta, Reserviupseeriliitosta tai Maanpuolustuskiltojen
liitosta, jotka ovat MPK:n jäsenjärjestöjä. MPK:sta on edustus työryhmässä,
mutta jäsenjärjestöjen roolina näyttää olevan lähinnä antaa lausuntoja
työryhmälle.

Jos sodan ajan joukkojen koulutus siirtyy Puolustusvoimien
alaisuuteen, jää MPK:lle enää varautumis- ja turvallisuuskoulutus sekä
sijoittamattoman reservin koulutus. Tämä olisi paluuta siihen, mikä MPK:n rooli
alussa oli.

– Olisi tärkeää, että Puolustusvoimien tuki ja
varuskuntiin tukeutuminen säilyy jatkossakin kaikille koulutettaville ryhmille,
jotta MPK pystyy kouluttamaan ihmisiä entiseen tapaan. Koulutettua varareserviä
pitää kuitenkin olla, ja kokonaisturvallisuudesta huolehtiminen on meidän
kaikkien asia, Pohjola sanoo.

Tapaa, jolla MPK:n roolin selvitys etenee, voidaan pitää yllättävänä. STT uutisoi vasta syyskuun lopussa, että vapaaehtoista maanpuolustusta kehitetään vanhaan malliin. Alkuperäisessä selvityksessä esillä
olleet vaihtoehdot olivat MPK:n kehittäminen perustamalla siitä viranomainen,
MPK:n kehittäminen osana Puolustusvoimia ja jatkaminen nykyisellä mallilla. 

 

”Näivettyykö MPK?”

Suomen Reserviupseeriliitto on huolissaan siitä, näivettyykö
MPK, jos sen sotilaallinen koulutus siirtyy Puolustusvoimille.

– Riittääkö kouluttajien motivaatio enää toimia
varautumiseen ja turvallisuuteen sekä sotilaallisiin valmiuksiin liittyvien
kurssien vetäjinä ja kouluttajina, jos status nousee eri tasolle? Säilyykö
vapaaehtoisuus tasolla, jolla se nyt on ollut, ja säilyykö kustannustehokkuus
jatkossa tasolla, jolla se MPK:ssa on pystytty toteuttamaan,
Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko
Halkilahti
kysyy.

Halkilahti itse näkee, että sotilaallinen koulutus voisi
säilyä nykyisen MPK:n alaisuudessa, mutta paikallisjoukkoihin tulisi perustaa
koulutusyksikköjä, joissa aktiiviset MPK:n kouluttajat saisivat sodan ajan
sijoituksen. Kertausharjoituksissa heidän tehtävänään olisi kouluttaa paikallisjoukkoja.

Reserviupseeriliitolle olisi tärkeintä varmistaa sijoittamattoman
reservin koulutus.

– Kaikilla reserviläisillä tulee olla mahdollisuus
saada sotilaallista koulutusta, jolla ylläpidetään osaamista. Halukkailla ja
kyvykkäillä reserviläisillä tulee olla kanava, jota pitkin voi saada sodan ajan
sijoituksen, jos henkilökohtainen soveltuvuus tehtävään Puolustusvoimien
mielestä täyttyy.