Nato avaa reserviläisille mahdollisuuksia monella tapaa, niin vapaaehtoisen toiminnan kuin työvaihtoehtojen muodossa. Suomen Reserviupseeriliiton jäsenkyselyn perusteella yli puolet alle 60-vuotiaista jäsenistä on kiinnostuneita hakemaan Naton siviilitehtäviä. Liiton puheenjohtaja Aaro Mäkelä kaipaa vielä selkeyttä tiedon jakamiseen Naton tarjoamista tehtävistä.
– Siviilitehtävät on mielestäni osuus, jossa olisi paljon voitettavaa jakamalla informaatiota tehtävistä, jotka ovat saatavilla. Toisaalta ne löytyvät Naton nettisivuilta katsomalla, mutta keskimääräisen suomalaisen on aika hankala ilman kontakteja ymmärtää tarkalleen esimerkiksi vaatimusluokkia ja miten tehtäviin haetaan, Mäkelä sanoo.
– Kansallisesti voisi olla tärkeä asia valmentaa ihmisiä niin, että saataisiin suomalaisia Nato- ja EU-tyyppisiin instansseihin isommalla osuudella ja voitaisiin sitä kautta vaikuttaa asioihin.
Mäkelä huomauttaa, että vaikka tehtävät olisivat Naton siviilitehtäviä, niihin voidaan monesti valita ensisijaisesti henkilöitä, jotka ovat aiemmin työskennelleet esimerkiksi Naton komentorakenteessa mutta sotilaseläkeikä on tullut vastaan tai sotilasvirka on päättynyt. Tavallinen siviili ei välttämättä ole tietoinen, mihin avoimista tehtävistä on omaan siviili- ja reservikokemukseen pohjautuen tarkoituksenmukaista hakea. Näissä tietoisuuden nostaminen olisi keskeistä, Mäkelä avaa suomalaisen reserviupseerin näkökulmaa.
Suomalainen asevelvollisuusjärjestelmä poikkeaa vahvasti muista Nato-maista, ja nuorikin Suomessa varusmiespalveluksen käynyt reserviläinen voi sopia hyväpalkkaiseen Naton työtehtävään.
– Meillä on tarjota korkeakoulutettuja hyviä osaajia. Sitten on tietysti vielä erikseen Naton sotilastehtäviäkin, joissa on myös vaihtoehtoja tarjolla.
Mäkelä mainitsee esimerkkinä kybertehtävät, joissa siviilityökokemus yhdistettynä reserviläisosaamiseen voi antaa hyvät pohjat sotilastehtäväänkin suomalaiselle reserviläiselle.
Mäkelä osallistui tiistaina Helsingin Katajanokalla Defense Talks -keskustelutilaisuuteen, jonka reserviupseerit järjestivät yhdessä Upseeriliiton, Ulkopoliittisen instituutin ja Puolustusvoimien kanssa.
Keskusteluissa nostettiin esille käytännön asioitakin liittyen Naton siviili- ja sotilastehtäviin. Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita painotti ehdoista sopimisen tärkeyttä, kun suomalaisia lähtee Naton tehtäviin. Upseeriliiton omaan jäsenkyselyyn vastanneista 73 prosenttia on sitä mieltä, että Nato-tehtävien tulisi säilyä jatkossakin vapaaehtoisina, kuten ulkomaantehtävät tähän mennessä ovat olleet.
– Pakko on huono porkkana. Koko tehtäviin liittyvä paketti pitää rakentaa niin, että se on houkutteleva. Ei voi olla pakkoa ja huonoja ehtoja, Viita sanoi paneelikeskustelussa.
Pääesikunnan komentopäällikkö, prikaatikenraali Vesa Valtonen uskoo, että vapaaehtoisia löytyy jatkossakin riittävästi myös kansainvälisiin sotilastehtäviin. Tähän vaikuttaa muun muassa se, että kriisinhallintavolyymit eivät ole erityisen suuria tällä hetkellä.
– En näe artikla viiteen varautuvan joukon varaamisen osalta mitään suurta, radikaalia muutosta esimerkiksi siihen, miten olemme aikoinaan hoitaneet EU:n Battle Groupin varautumisen tai jonkin muun, jolla olemme varautuneet reserviläispohjaisella joukolla tukemaan Euroopan puolustusta, Valtonen pohti.
