• Uutiset

RUK seuraa ja kehittyy

Reserviupseerikoulun johtajan Jouko Rauhalan mukaan Haminassa osataan vaalia perinteitäkin, mutta itse koulutus elää jatkavassa muutoksessa.

Janne Pajarinen / Puolustusvoimat

RUK:n johtaja, eversti Jouko Rauhala tutustumassa harjoitukseen.

Reserviupseerikoulu on instituutio instituution sisällä.
Keskimäärin noin 7–8 prosenttia varusmiespalveluksen aloittaneesta ikäluokasta
käy RUK:n Haminan vallien suojassa. Koulun johtajana toimivan eversti Jouko Rauhalan mukaan RUK nauttii
edelleen suurta arvostusta, vaikka ympäröivä yhteiskunta onkin muuttunut
radikaalisti itsenäisyyden eri vuosikymmeninä.

– Sanoisin, että meillä Puolustusvoimissa on kolme brändiä
yleisen asevelvollisuuden ohella. Ne ovat johtaja- ja kouluttajakoulutusohjelma, Puolustusvoimat
Suomen suurimpana liikuntakouluna sekä RUK, Rauhala sanoo.

RUK:n käymisestä ei ole tänäkään päivänä CV:ssä haittaa,
mutta vieläkö Reserviupseerikoulu nauttii oikeasti samanlaista arvostusta kuin
aiempina vuosina?

– Jos katsotaan vuosikymmenien mittakaavassa, maailma on
erilainen ja ehkä RUK:n arvostus on erilainen. En usko, että arvo on vähentynyt,
mutta rinnalle on tullut muitakin arvoja. Yleisesti RUK arvostetaan kuitenkin
yhä korkealle ja hyvä niin.

RUK:hon liitetään paljon perinteitä ja vanhojakin arvoja.
Rauhalan mukaan kyse ei ole kuitenkaan siitä, että Haminassa pyöriteltäisiin
vuodesta toiseen samoja asioita.

– Välillä kuulee, että täällä tehdään asiat niin kuin
ennenkin. Asetus reserviupseerikoulutuksesta annettiin vuonna 1884 ja Haminan
kadettikoulussa koulutettiin jo tuolloin reserviupseereita. Päämäärä on ollut siis
sama yli sata vuotta. Onhan se luonnollista, että tietyt asiat ovat
muotoutuneet siten, miten ne kannattaa tehdä vuodesta toiseen.

 

Valmius tulee

Vanhan hyvän rinnalle tulee jatkuvasti myös paljon uutta.
Rauhalan mukaan viime vuosina valmiuden korostaminen on vahvistunut. Hallinnollisesti
Reserviupseerikoulu kuuluu Lappeenrannasta käsin hallinnoitavan Maasotakoulun
alaisuuteen. Valmiuskonsepti on tiivistänyt yhteistyötä Maasotakoulun lisäksi
myös lähellä olevan Karjalan prikaatin suuntaan.

– Valmiusyksikkökonseptin idea on tuottaa osaajia,
esimerkiksi Karjalan prikaatiin. Vastaavasti sieltä voidaan saada meidän
harjoitukseemme esimerkiksi mekanisoituja joukkoja pelaamaan meidän puolella,
meitä vastaan tai sekä että.

Sisäinen yhteistyö Lappeenrannan suuntaan on Rauhalan mukaan reilussa
kolmessa vuodessa asettunut hyvin uomiinsa. Yhteistyö ei jää pelkästään
hallinnon tasolle, henkilökunta liikkuu sujuvasti kahden kaupungin välillä.

– Sieltä käy kadetit meidän harjoituksissa, johtavat meidän
ammuntoja ja kun meillä ei ole RU-kurssi päällä, me puolestamme osoitamme
henkilöstöä esimerkiksi oppilasupseereiden tai aliupseereiden koulutustaidon
harjoitustaidon tutoreiksi.

Toinen tärkeä uusi koulutussuuntaus ovat simulaattorit ja
simulaattoriavusteinen johtajakoulutus. Rauhala nostaa esiin RUK:n päättävän
yhteistoimintaharjoitus3:n.

– Tulevaisuudessa ensin tehdään kurssilla kahden ja puolen kuukauden
perustat. Sen jälkeen pelaamme virtuaalikoulutusluokassa tietyt
tilanteet läpi, ja sen jälkeen menemme tekemään ne oikeasti.

Hyväksi kokelaaksi ei edelleenkään tulla pelkkää hiirtä
näpyttämällä. Rauhalan mukaan simulaattori ei korvaa aitoja tilanteita, mutta
se tuo lisätehoa koulutukseen.

– Simulaattorin käyttö ei korvaa metsässä tekemistä, mutta antaa lisäpotkua siihen. Johtajaksi opitaan metsässä.

 

Naisten rooli
kasvanut

RUK Haminassa on yhä vahvasti Maavoimien johtajakoulu.
Päättyneen kurssin upseerioppilaista 525 oli Maavoimista, 66 Merivoimista, 39
rajalta ja kolme Ilmavoimista.

Yhä useammin RUK:n käynyt on nainen. Tammikuun alussa
päättynyt 251 Valkeus -kurssin 633 päättäneestä upseerioppilaasta 41 oli
naisia. On luonnollista, että vapaaehtoisesti palvelukseen hakeutuvilla on
keskimääräistä suurempi motivaatio myös pärjätä palveluksessa. Rauhalan mukaan
naisten kasvava läsnäolo tuo paljon lisää koulutukseenkin.

– Koulutuksen näkökulmasta johtamiseenkin tulee uusi
näkökulma, kun johtajat ja johdettavat edustavat entistä laajempaa
ihmisskaalaa. Luonnollisesti tämä tukee myös varusmiespalveluksen jälkeistä
elämää. Lisäksi kertoohan se paljon suomalaisesta yhteiskunnasta, että olemme
kypsiä, meillä tämä on mahdollista ja sotilaskoulutusta voi saada jokainen,
Rauhala toteaa.

Kaikkiaan Haminasta on nyt valmistunut 909 naista. Everstin
mukaan ei pidä väheksyä työtä, jonka he omalla panoksellaan tekevät
maanpuolustus- ja asevelvollisuustietoisuuden nostamiseksi.

 

MPK:n rooli kasvaa

MPK perusti Haminaan uuden koulutuspaikan, jonka
toiminta-alueina ovat Hamina ja sen lähiseutu. Rauhalan mukaan koulutuspaikan
tulo lisää toimintaa Haminassa, kun ennen alueen MPK-toiminta oli keskittynyt
enemmän Kouvolaan ja Lappeenrantaan.

– Volyymi koulutuksen suhteen täällä Haminassa
tulee kasvamaan. Mehän koulutamme täällä vuosittain MPK:n kouluttajia
kouluttajakurssilla.

Profiloituminen koulutuspaikaksi RUK:n vieressä antaa
luontevat lähtökohdat keskittyä koulutuksessa nimenomaan johtaja- ja
kouluttajakoulutukseen.

– Täällä on hyvät puitteet. Varsinkin kurssin
välissä pystymme hyvällä suunnittelulla tarjoamaan kapasiteettia sekä
henkilöstön, majoituspaikkojen että kaluston osalta.

RUK:n monipuolista otetta johtamiseen ja kouluttamisen
kehutaan paljon. Kysymys RUK:n yksittäisestä parhaasta annista, jonka
valmistunut upseerikokelas vie mukanaan, pistää koulun johtajan mietteliääksi.

– Henki on miekkaa vahvempi. Nuoret oppivat itsensä
kaltaisten vertaisten kanssa asioita, sieltä se henki muodostuu. Samassa
rintamassa kulkee rinnalla luottamus omaan tekemiseen.

RUK juhlii vuonna 2020 satavuotista taivaltaan Haminassa.
Lopulliset leimat asiakirjoista puuttuvat, mutta Rauhala lupaa, että
alustavasti 6. kesäkuuta kaavailtuna juhlapäivänä Haminassa riittää väkeä ja
menoa.

– Tuolloin Reserviupseerikoulu ei näytä, kuinka pieni ja
vaatimaton se on. Se näyttää kuinka suuri ja vaikuttava se on. Kutsumme kaikki
kurssit ja järjestämme paraatin. Maneesin tilat eivät tule siihen riittämään,
joten varaamme suoraan bastionin.