Uusimmassa tietokirjassaan He selvisivät sodasta tietokirjailija, väitöskirjatutkija Jenni Kirves selvittää suomalaisten miesten paluuta siviilielämään sekä sopeutumista rauhan ajan töihin, opiskeluihin ja perhe-elämään. Kirves valmistelee samasta aiheesta väitöskirjaa Helsingin yliopistoon.
– Minua on harmittanut se, että veteraanit on usein leimattu traumatisoituneiksi ongelmakimpuiksi. Hyvin suuri osa heistä kuitenkin palasi kovienkin kokemusten jälkeen onnistuneesti siviiliin, kertoo Jenni Kirves.
Sodasta vaitonaisina palanneet miehet puhuivat ja rakastivat teoilla. Itse nikkaroidut nukenvaunut tyttärelle tai keinuhevonen pojalle kertoivat rakkaudesta ilman sanoja.
Kirves haluaa välittää kirjansa kautta lohdun sanomaa. Elämä sodan jälkeen saattoi olla jopa hauskaa. Vihdoinkin oli lupa elää. Moni nuori mies oli ehtinyt nähdä ympärillään runsaasti kuolemaa ennen kuin oli ehtinyt kunnolla elää.
– Kaikki eivät ole pitäneet lohdullisesta sanomastani, vaan minua on moitittu jopa veteraanien vähättelystä.
Veteraaneja Kirves kuitenkin käsittelee arvostavasti vailla vähättelyä tai kokemusten mitätöintiä.
– Veteraanit eivät silti ole kiiltokuvia tai yhtenäistä massaa, vaan yksilöitä omine kokemuksineen ja tunteineen.
Sotahistoria imaisi tulevan tutkijan mukaansa jo nuorena. Suuren vaikutuksen teki keskitysleiristä selviytyjän elämäkerta, mutta kohtaaminen kuolevan veteraanin kanssa oli sinetti uravalinnalle.
– Avainkokemukseni oli, kun abiturienttina pääsin keskustelemaan hauraan, elämänsä loppuhetkiä eläneen kaukopartioveteraanin kanssa.
Tietokirjailijana Jenni Kirves on työskennellyt jo parikymmentä vuotta. Ensimmäinen kirja Miehenkuva julkaistiin vuonna 2005. Se kertoo tunnetusta työn ja selviytymisen kuvaajasta Kalle Päätalosta hänen massiivisen Iijoki-sarjansa kautta.
Päätalo oli myös yksi sodasta selviytynyt veteraani, jolle vaikea haavoittuminen jätti pysyvät vammat.
– Päätalossa minua kiinnosti huima ristiriita. Hän selvisi sodasta, mutta oli kuitenkin vähällä surmata itsensä kovissa siviilielämän paineissa.
Päätalon moniulotteisesti kuvaamista jälleenrakennusvuosista Jenni Kirveen matka jatkui sotahistorian saralla, ja hän on julkaissut tai ollut yhtenä kirjoittajana noin tusinassa kirjoja. Matka on edennyt väitöskirjavaiheeseen.
– Sotahistoria ei ole minulle ura eikä työ vaan intohimo, innostuu Kirves ja naurahtaa, että jopa saunan eteisessäkin on usein muistivihko mukana yllättävien ideoiden varalta.
Jenni Kirvestä kiinnostaa etenkin tällä vuosituhannella esille noussut tutkimushaaraa eli sodan tunnehistoria.
– Sotaveteraanit olivat lopulta aivan tavallisia nuoria, joita kiinnostivat tytöt ja tanssiminen. Ilkka-ukkini kertoi käyneensä jopa viidesti viikossa tansseissa, kun sodan ajan tanssikielto päättyi.
Kirjassaan Kirves käsittelee etenkin maaseudun veteraaneja, pientilallisia, joille leipä irtosi metsästä, pellosta sekä karjasta. Monille veteraanille oma rintamamiestila oli avain sosiaaliseen nousuun.
– Toinen ukkini Erkki joutui lapsena huutolaiseksi, mutta rintamamiehenä saatu kylmä tila nosti hänen ja nuoren perheen sosiaalista asemaa oleellisesti. Kovan työn takana nousu kyllä oli, ja mielekäs työ oli monille lääke.
Veteraanit eivät kyselleet, mitä maailma on velkaa meille, vaan mitä me olemme velkaa maailmalle.
– Kaatuneita asetovereita kunnioitettiin elämällä, koska elämän piti osoittautua pelastumisen arvoiseksi. Elämä ei ollut lahja vaan velvollisuus.
Jenni Kirveen aiheet eivät suinkaan lopu väitöskirjaan.
– Naiset rintamalla ja kotirintamalla sekä jälleenrakennuksessa on kiinnostava aihe, samoin evakoiden selviytymistarinat, hän summaa lopuksi.
Jenni Kirves
- Ammatti: Sotahistorioitsija, tietokirjailija
- Syntymävuosi: 1977
- Kotoisin: Sonkajärveltä
- Asuinpaikka: Helsinki
- Uusin kirja: He selvisivät sodasta
- Saavutuksia: Tieto-Finlandia-ehdokkuus 2008 kirjasta Ruma sota – Talvi- ja jatkosodan vaiettu historia sekä uusimman kirjan osalta Kanava-lehden vuoden tietokirja 2024 -ehdokkuus ja Vuoden 2024 historiateos -ehdokkuus
