Itse kutsuntajärjestelmä uudistuisi päätöksen myötä merkittävästi. Kutsuntaprosessi olisi kolmiportainen, jossa ensimmäisesä vaiheessa toteutettaisiin terveystarkastus koko ikäluokalle opiskeluterveydenhuollon puitteissa. Toisessa vaiheessa eli itse kutsuntapäivänä jaettaisiin informaatio itse maanpuolustusvelvollisuudesta, asevelvollisuudesta ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta. Prosessin kolmas osa olisi vielä itse palvelukseenmäärääminen. Komitea esittää mietinnössään myös naisille mahdollisuutta siviilipalvelukseen.
Reservin ikärajaa pitäisi tarkastella
Nykyistä reservin ikärajaa, jossa asevelvollinen kuuluu reserviin miehistön osalta 50-vuotiaaksi ja johtajakoulutuksen saaneiden osalta 60-vuotiaaksi, on syytä tarkastella, raportissa todetaan. Raportin mukaan monet reserviläiset ovat ikärajojen täyttyessä vielä erinomaisessa kunnossa, ja ikärajoja nostamalla heidät saataisiin pidettyä pidempään Puolustusvoimien riveissä. Tästä hyötyisivät niin motivoituneet reserviläiset kuin Puolustusvoimat. Samoin siviilivarantoon kuulumisessa tulisi raportin mukaan huomioida ikäraja.
Raportissa myös esitetään, että lainsäädännön tulisi mahdollistaa koulutettujen reserviläisten hyödyntäminen virka-aputehtäviin nykyistä paremmin.
– Reserviajan merkitys tulee kasvamaan. Sitä yhteydenpitoa ja vuorovaikuitteisuutta tullaan lisäämään. Reservin merkitys meidän elinkelpoisen puolustusjärjestelmän turvaamisessa on keskeisessä roolissa, Kanerva totesi ja lisäsi tämän korostuvan entisestään paikallispuolustusuudistuksen myötä, Kanerva sanoi.
Parlamentaarisen komitean mietinnön yleisen asevelvollisuuden kehittämisestä ja maannpuolustusvelvollisuuden kehittämiseestä voit lukea kokonaisuudessaan täältä.
