• Puolustusvoimat

Helena Immosen Operaatio Aavikkokettu kuvaa lännen vetäytymistä Afganistanista yhdistellen faktaa ja fiktiota

Helena Immonen sanoo olleen aika hurjaa kirjoittaa Operaatio Aavikkokettua samalla kun maailmalla tapahtui niin isoja aihepiiriin liittyviä asioita.

Mikko Rasila

Helena Immonen pyrki tekemään Operaatio Aavikkoketusta mahdollisimman hyvän trillerin.

Paljon on ehtinyt tapahtua Euroopassa sen jälkeen, kun Helena Immosen esikoisteos Operaatio Punainen kettu julkaistiin syksyllä 2020. Kirjasarjan avausosassa Suomi ja Ruotsi ajautuvat kriisiin Venäjän kanssa ja tapahtumat johtavat sotaan Suomen maaperällä. Vaikka sota saadaan päättymään, eletään Pohjolassa vielä sen jälkeen niin levotonta aikaa, että tarinaa riittää jatko-osaan. Se kantaa nimeä Operaatio Aavikkokettu.

Jatko-osaa Immonen kirjoitti osittain samaan aikaan kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Immosen kirja on enimmäkseen fiktiota, mutta perustuu myös tiettyihin ajankohtaisiin turvallisuuspoliittisiin aiheisiin. Lännen vetäytyminen Afganistanista näkyy vahvasti kirjan tapahtumissa, samoin uutisista tuttu novitšok-myrkky nousee esille suomalaisen upseerin salamurhan kautta.

Immonen sanookin olleen aika hurjaa kirjoittaa tällaista kirjaa samalla kun maailmalla tapahtui niin isoja aihepiiriin liittyviä asioita.

– Afganistaniin sijoittuvista tapahtumista kirjoitin samoihin aikoihin vuosi sitten, kun länsi sieltä vetäytyi. Samalla laitoin etenkin kirjan hahmon Jonin päähän omiakin mietteitäni siitä, mitä Afganistanissa oikeasti tapahtui, Immonen sanoo.

Helmikuussa 2022 Venäjän oikeasti hyökätessä Ukrainaan Operaatio Aavikkoketun juoni oli jo valmis. Immonen ei kuitenkaan lähtenyt tekemään siihen muutoksia, koska tarina oli niin erilainen.

– Tavoittelin ajassa kiinni olevaa realistista tilannetta, mutta siinä vaiheessa Ukrainaa ei enää voinut sisällyttää tarinaan. Suomen Nato-päätös puolestaan tuli käsiteltyä jo Operaatio Punaisessa ketussa, ja en sitä kirjoittaessa osannut arvata, että Suomi todellisuudessa hakisi näin nopeasti Nato-jäsenyyttä.

Kirjasarjan avausosassa Suomi päättää olla hakematta Natoon, toisin kuin todellisuudessa. Tuskin kovin moni arvasi vielä syksyllä 2020, että jo kaksi vuotta myöhemmin suurin osa Nato-maista olisi ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenyyden.

Turvallisuusympäristöön liittyvät lukuisat tapahtumat eivät kuitenkaan sotkeneet Immosen suunnitelmia, ja Operaatio Aavikkokettukin on saamassa vielä ensi vuonna arktiselle alueelle sijoittuvan jatko-osan Operaatio Napakettu.

Siinä missä kirjasarjan avausosan tavoite oli kuvata realistisesti nykyaikaista sotaa ja miten se näkyisi suomalaisten reserviläisten elämässä ja yhteiskunnan toiminnassa yleisesti, toisesta osasta Immonen pyrki luomaan ennen kaikkea mahdollisimman hyvän trillerin.

Immonen työskentelee Pääesikunnassa viestintätehtävissä. Työkokemuksen kautta hän on tutustunut moniin turvallisuuspolitiikan asiantuntijoihin, jotka myös avustivat Immosta kommenteillaan kirjasta.

– Taustahaastatteluja ja tiettyjen faktojen kommentointia tarvittiin, vaikka Aavikkokettu onkin enemmän fiktiivinen. Kaikki haastatellut olivat kuitenkin korvaamaton apu.

Immonen sanoo myös kirjan pohjana käytettyjen tietojen perustuneen julkisista lähteistä saatuihin tietoihin. Mitään valtionsalaisuuksia hän ei siis kirjassa paljasta. Sen sijaan hän toivoo trillerienkin voivan sisältää sellaisia syvempiä teemoja, jotka herättävät lukijoissa erilaisia ajatuksia muustakin kuin vain jännittävästä juonesta.

Vaikka Immonen on viime vuosina noussut tunnetuksi sota-aiheisten kirjojen tekijänä, on hän ehtinyt kirjoittaa samoihin aikoihin myös lasten kirjoja. Näkymätön Milanna -sarjasta on ilmestynyt jo kaksi osaa ja kolmaskin on tulossa. Tänä syksynä julkaistiin myös ensimmäinen osa Maagisten maailmojen mysteerit –sarjasta, jossa seikkailee kotitonttu Jakov Korina.

– Etenkin virkavapaalla ollessani jako erilaisten kirjojen välillä onnistui hyvin. On myös virkistävää vaihtaa välillä tyylilajia. Jos yksi kirja tökkää, vaihdan toiseen. Minulle ei koskaan tule varsinaisia jumeja kuitenkaan, etten saisi mitään kirjoitettua. Fantasian kirjoittaminen on oikein kutkuttavaa ja siitä hauskaa, etteivät luonnonlait sido tarinaa.

Kuka?

Helena Immonen

Syntynyt 1986.

Asuu Espoossa. Naimisissa, kaksi lasta.

Työskentelee Pääesikunnan viestintäosastolla media-analyytikkona.

Trilleri Operaatio Aavikkokettu ilmestyi tänä vuonna. Sarjan ensimmäinen osa Operaatio Punainen kettu palkittiin Suomen dekkariseuran Vuoden 2021 esikoisdekkari -palkinnolla. Sarja saa vielä jatkoa kolmannella osalla Operaatio Napakettu.

Kirjoittanut myös lastenkirjasarjoja Näkymätön Milanna ja Maagisten maailmojen mysteerit.

Lue myös

  • Puolustusvoimat

Reserviläiset ovat Helena Immosen esikoisromaanissa modernin konfliktin keskiössä

Operaatio Punainen kettu käsittelee kuvitteellisen nykyaikaisen sodan vaikutuksia suomalaisten reserviläisten mieleen.