• Uutiset

Kenestä tulee kenraali?

Kenraaliksi eteneminen on monen tekijän summa. Monipuolinen työkokemus vaatii rinnalleen hyvää koulumenestystä ja ripausta onneakin.

Kari Rouhiainen

Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori kenraalimajuri Ilkka Korkiamäen mukaan kenraalius on monen tekijän summa. Hänen mukaansa suurimpaan osaan tekijöistä voi vaikuttaa, mutta kaikkiin ei.

Minkälainen on suomalainen, yhä palveluksessa oleva
kenraali? Asiaa voi lähestyä useastakin näkövinkkelistä. Tilastollisesti tämän
hetkiseen kenraalikuntaan kuuluva kenraali tai amiraali on keskimäärin syntynyt
vuonna 1960 Helsingissä tai Etelä-Karjalassa. Hän on perheellinen, jolla on
kaksi tai kolme lasta. Kenraaliksi hänet on ylennetty 2010-luvun alussa noin
51-vuoden ikäisenä.

Tilastojen valossa nykyinen kenraalikunta on varsin
homogeenista väkeä. Luvut eivät kuitenkaan kerro kaikkea. Minkälaisia ominaisuuksia
kenraalilla pitää olla ja minkälainen urapolku upseerilta vaaditaan, jotta
kauluslaatan ruusukkeet vaihtuvat leijoniin?

Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori kenraalimajuri Ilkka Korkiamäen mukaan kenraalius on monen
tekijän summa. Hänen mukaansa suurimpaan osaan tekijöistä voi vaikuttaa, mutta
kaikkiin ei.

– Uran monipuolisuus on tärkeää. Mielellään ei saa olla vain
yhden toimialan putkessa. Pitää olla laaja-alaista näkemystä eri
Puolustusvoimien toimialoilta, Korkiamäki kertoo.

Korkiamäen mukaan on selvää, että hyvällä upseerilla on
oltava myös hyvät johtajaominaisuudet. Tämän lisäksi täytyy olla puhdasta
ammattitaitoa ja sitä kautta tulevaa esimiesten ja alaisten arvostusta.

Tie kenraaliksi sisältää rehtorin mukaan usein toimintaa
ainakin joukko-osastoissa, eritasoisia esikunta- ja asiantuntijatehtäviä,
komentajatehtäviä ja joukko-osaston komentajuuden.

– Myös kansainvälisiä tehtäviä pitää ilman muuta olla
vyöllä.

Korkiamäen listaus sisältää tukun erilaisia tehtäviä, joka
tarkoittaa automaattisesti myös muuttamista paikkakunnalta toiselle.

– Upseerin halukkuus siirtyä tehtäviin ja uudelle
paikkakunnalle vaikuttaa. Monestihan siinä yksityiselämä kärsii ja voi tulla
myös negatiivisia vaikutuksia. Nämä tekijät vaikuttavat helposti uran
monipuolisuuteen.

Mitä ilmeisemmin nykyinen kenraalikunta osaa sovittaa työn
ja perhe-elämän yhteen, sillä jokaisella kenraalikunnalla 30 jäsenellä on
vähintään kaksi lasta.

 

Opintomenestys
näkyy

Kuinka nopeasti sitten nuorista kadeteista huomaa, kenessä on
potentiaalia pyramidin huipulle asti? Nykyisestä 30 kenraalista kuusi on
kurssinsa priimuksia. Luku on huomattava, sillä kenraalikunnan ikärakenteen
takia monet nykykenraaleista ovat kurssikavereita keskenään.

– Ketään ei kadettina valita kenraaliksi.
Järjestelmällisestä arviointia tehdään läpi uran alkaen opintomenestyksestä
aina työelämän vuosittaiseen arviointiin, Korkiamäki toteaa.

Korkiamäki kuitenkin myöntää suoraan opintomenestyksen
korreloivan mahdollisuuksiin edetä kenraaliksi.

– Opintomenestys korreloi ja niin sen pitääkin. Koulutusjärjestelmä
tuottaa yhdelle työnantajalle väkeä. Vaikuttava tekijä myös on yksilön halu panostaa opiskeluun ja perehtyä asioihin. Jos menestyy opinnoissa, se osoittaa
työnteon asennetta ja kykyä hoitaa asioita.

Jos kadetti uinuu puolivaloilla parin ensimmäisen vuoden
ohi, ei mahdollisuus kenraaliuteen ole kuitenkaan vielä kadonnut.

– Ei ole poissuljettu mahdollisuus, jos alussa ei ole
huippujen joukossa. Kadettina on kuitenkin vielä niin nuori.
Yleisesikuntaupseerin kurssilla sitä motivaatiota on jo pakko olla ja siellä on
syytä myös pärjätä. Lähes sääntönä voi sanoa, että koko kenraalikunta on
suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon kärkikolmannekseen kuuluneena.

 

Myös tuuria mukana

Korkiamäki ei itse koe koskaan tietoisesti tavoitelleensa
kenraaliutta. Hänen mukaansa hyvin hoidetut tehtävät muodostavat itseään
ruokkivan kierteen, jossa ne hyvin hoidettuina johtavat taas seuraavaan
haastavaan tehtävään.

– Minulla on ollut aina tavoite hoitaa kulloinenkin tehtävä
mahdollisimman hyvin. Esimiehet ovat määränneet mieluisiin tehtäviin ja kun ne
on hoitanut hyvin, on uusia tehtäviä auennut.

Kenraalimajurin mukaan myös tuurilla on paljon osuutta
asiassa, täytyy olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

– Aina on kysymys siitä kuka valikoituu. Paikkoja on
kohtuullisen vähän, kun miettii kuinka paljon on hyviä everstejä. Vaikka kuinka
olisi sopiva ja hyvä ura, mutta sillä hetkellä ei ole oikeaa tehtävää tarjolla,
voi aikaikkuna sulkeutua ja sitä kenraaliuteen vievää tehtävää ei koskaan
sitten tule. Minun momentum oli siinä, kun johtamisjärjestelmän päällikköys
aukesi, sitä ennen urallaan pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston
apulaisosastopäällikkönä työskennellyt Korkiamäki taustoistaa oman urapolkunsa
vaiheita.