Puolustusvoimien lennokkivalikoima monipuolistuu lähiaikoina, kun Parrot ANAFI USA -lennokit tulevat käyttöön. Noin puoli kiloa painavia drooneja koulutetaan parhaillaan henkilöstölle, ja varusmiehille koulutuksen on määrä alkaa loppuvuodesta. Ranskalaisen Parrotin Yhdysvalloissa valmistamista drooneista on myynnissä samalla nimellä versioita avoimilla markkinoilla. Everstiluutnantti Riku Rantakarin mukaan Puolustusvoimille tulevat laitteet eivät ole kuitenkaan samoja kuin markettien hyllyillä.
– Nämä ovat kovennettuja laitteita, joissa on salattu tiedonsiirto, joka estää lentolaitteen kaappaamisen. Runkoratkaisu näissä on periaatteessa sama ja sitä kautta varaosien saatavuus on hyvä, Maavoimien esikunnassa osastoesiupseerina työskentelevä Rantakari toteaa.
Rantakarin mukaan drooneja tulee Maavoimissa, Ilma- ja Merivoimissa sekä Rajavartiolaitoksessa käyttöön useaan joukko-osastoon ja eri aselajeille.
– Voimme käyttää näitä tietojen hankkimiseen säästä tai vuorokauden ajasta riippumatta. Kohde tai maali voidaan paikantaa tykistön perusteiksi itse paljastumatta. Laadukas lämpökamera taas mahdollistaa operoinnin pimeälläkin, eikä tämä ole samalla tavalla keliriippuvainen kuin siviiliverrokit. Kohdennamme näitä laajalle joukolle. Jalkaväestä tulenjohtomies voi olla se vastaava, joka esimerkiksi käyttää näitä maalin paikannukseen.
Oma haasteensa lennokkien hankkimisessa on alan kiivasta vauhtia etenevä kehitys. Rantakari ei halua sanoja tarkkoja lukuja, mutta mainitsee lennokkien aiemman tavoitetason olleen noin 1 000–2 000 laitetta.
– Järjestelmän elinkaari ei ole kovin pitkä, kun tekniikka kehittyy. Joitain vuosia tällä mennään nyt eteenpäin. Rakennamme osaamista portaittain eteenpäin. Jos me nyt ostaisimme kerralla 2 000 lennokkia, ne olisivat jo vanhentuneita, kun olisimme saaneet ne kaikille koulutettua, Rantakari toteaa.
Koulutuslentolaitteiden hankinnan kokonaisarvo on 2,6 miljoonaa euroa. Syklisyydessä Rantakari vertaa drooneja älypuhelimiin. Harvalla on taskussaan yli kolmea vuotta vanhempaa puhelinta.
– Osa kolahtaa puuhun tai muualle ja hajoaa. Akkujen elinkaari on toinen asia. Sellaisessa peruskelissä akunkesto on noin puoli tuntia uudella akulla, mutta akkukemiasta johtuen akkujen varauskapasiteetti laskee muutamassa vuodessa merkittävästi, eikä vanhempi akku mahdollista vastaavaa käyttöä.
Ukrainan sodasta somessa leviävien videoiden myöntä droonien käyttökelpoisuus taisteluissa on iskostunut myös monen suomalaisen mieliin. Rantakari tunnistaa ilmiön, vaikka mikään varsinaisesti uusi asia ei kyseessä hänen mukaansa olekaan.
– Trendi on ollut olemassa jo vuosikymmeniä ja tuotekehitystä sotilaskäyttöön on seurattu pitkään. Ukrainan myötä asiat ovat tulleet suuren yleisön tietoisuuteen. Siellä käytetään helposti saatavia välineitä ja sovelletaan tilanteen mukaan.
Vaikka sotilaallisten lennokkienkaan elinkaari ei ole pitkä, ovat ne Rantakarin mukaan kuitenkin aivan eri tasolla kuin siviililaitteet.
– Siviilidroonit sopivat tilapäisvälineiksi, jos muuta ei ole saatavilla. Kaupallisen koneen eliniän on laskettu olevan Ukrainassa 3–5 lentoa. Sotilaallista ratkaisua ei voi rakentaa tuon kaltaisen kertakäyttöisyyden varaan.
Rantakari nostaa Ukrainaissa käytetyistä drooneista myös viestinnällisen näkökulman. Huippulaadukkaat videot hämmentävät somessa ja se on myös niiden yksi osatarkoitus.
– Pääsääntöisesti sotilaat käyttävät lennokkeja maalin etsimiseen ja paikantamiseen, mutta samalla syntyy materiaalia, jota voidaan hyödyntää informaatioympäristössä vaikuttamiseen.
Rantakarin mukaan drooneilla on paljon käyttötarkoituksia ja todennäköisesti tulevaisuudessa paletti monipuolistuu entisestään kehityksen edetessä.
– Halutaanko lennokkiin laittaa sensori, ase tai vaikka johtamisjärjestelmälinkki? Tekoälyä ja droonien parveilua ei ole vielä hyödynnetty käytännössä, vaikka demonstraatioita näistä on jo tehty.
Lue myös
-
Vapaaehtoinen maanpuolustus
