• Uutiset

Maavoimien komentaja: ”Jos joku asia on onnistunut, niin valmiusjoukkojen koulutus”

Kenraalimajuri Petri Hulkko toivoisi lainsäädännön muokkaamista siten, että valmiusyksikköjen varusmiehiä voitaisiin käyttää vaarallisiin tehtäviin myös rauhan aikana.

Maavoimat

Maavoimien valmiusosastoihin koulutettavat varusmiehet voivat erikoistua erilaisiin tehtäviin. Rovajärvellä otettu kuva valmiusyksiköstä esittelee joukkojen suorituskykyä kaluston muodossa.

Maavoimien komentaja kenraalimajuri Petri Hulkko on tyytyväinen uusien valmiusyksiköiden koulutukseen.
Maavoimat aloitti varusmiesten valmiusyksikkökoulutuksen viime vuonna, ja
Hulkon mukaan varusmiesten rekrytointi tehtäviin on onnistunut. Hulkko kertoi
Maavoimien mediapäivässä sotilaiden palautteiden koulutuksesta olleen
positiivisia ja luottavansa joukkojen suorituskykyyn.

– Jos joku asia on onnistunut, niin valmiusjoukkojen
koulutus. Se on äärimmäisen tärkeä asia. Maavoimat myös kehittää koko ajan
valmiusyksiköiden koulutusta saadun palautteen perusteella, komentajana
elokuussa aloittanut Hulkko sanoi.

 

Maavoimat kaipaisi
lainsäädännön päivittämistä

Maavoimien näkökulmasta valmiusyksiköitä koskevassa lainsäädännössä
on parannettavaa. Valmiusyksiköiden varusmiehiä ei voida tällä hetkellä käyttää
virka-aputilanteissa, joissa heidän henkensä tai terveytensä voisi vaarantua. Hulkon
mielestä on ristiriitaista, että näitä varusmiehiä voidaan lain mukaan käyttää
sotatilassa mutta ei vaarallisiin tehtäviin rauhan aikana.

– Se toisi merkittävän lisän virka-apumaailmaan,
jos voisimme käyttää valmiusyksiköitä esimerkiksi poliisin tai
Rajavartiolaitoksen kanssa apuna tilanteissa, joissa henki voi vaarantuakin.

Valmiusyksiköiden varusmiehet palvelevat 347 vuorokautta.
Koulutuksesta ensimmäisen puolikkaan muodostavat perus-, erikois- ja
joukkokoulutuskausi. Toisen puolikkaan muodostavat valmiusyksikkökoulutus ja
valmiusaika.

Joukoille koulutettavat tehtävät on luokiteltu tuki-,
suojaus- ja taistelutehtäviin. Tavanomainen virka-apu kuten kadonneen henkilön
etsintä kuuluu tukitehtäviin.

– Valmiusjoukot sisältävät kaikkea Maavoimien
suorituskykyä. Joukoista löytyy pioneereja, panssarintorjuntaa, raskaita
vaunuja, tykistöä ja niin edelleen, Hulkko luetteli.

 

Paikallisjoukkojen
johtamisketjua kehitetään

Hulkko näkee myös reserviläisten muodostamissa paikallisjoukoissa
kehitettävää. Hän sanoi Maavoimien kehittävän erityisesti paikallisjoukkojen
johtamisrakennetta. Tällä tavalla ja toimintatapoja kehittämällä myös valmiuden
pitäisi parantua.

– Jotta saamme kokonaisuuden toimimaan, se vaatii
jatkuvasti toimivaa johtamisketjua. Siihen satsataan lähivuosina.

Paikallisjoukkoja voidaan käyttää muun muassa kohteiden
suojaamiseen, vaativiin taistelutehtäviin ja muiden viranomaisten tukemiseen. Valmiusyksiköiden
tavoin myöskään paikallisjoukkojen reserviläisiä ei kuitenkaan voida tällä
hetkellä käyttää hengenvaarallisiin tehtäviin rauhan aikana.

Yhdeksi tärkeäksi pointiksi Hulkko nosti paikallisjoukkojen
osaamisen kehittämisen koulutuksella ja yhteistyöllä MPK:n kanssa. Ainakin
vielä toistaiseksi Puolustusvoimat tilaa MPK:lta paikallisjoukkojen koulutusta.
MPK:n sotilaallisen koulutuksen siirtäminen Puolustusvoimille on kuitenkin
parhaillaan puolustusministeri Jussi
Niinistön
(sin.) harkinnassa. Hulkko totesi, että hänen mielestään sekä
nykymalli että mahdollinen muutos ovat hyviä vaihtoehtoja.

– MPK:n sotilaallisen koulutuksen siirtämisessä on vain
se, että se vaatii tietyn palkkarahan. Minulla ei ole erityisiä ambitioita kummankaan
vaihtoehdon suuntaan, Hulkko sanoi.

Puolustusministerin asettaman työryhmän joulukuussa
valmistuneen selvityksen mukaan MPK:n sotilaallisen koulutuksen siirtäminen
Puolustusvoimille vaatisi vähintään 5,1 miljoonan euron lisärahoitusta ja
Puolustusvoimien henkilöstökokoonpanon lisäämistä 40 tehtävällä.