• Uutiset

”Saavutetusta tasosta ei tingitä”

Puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan varuskuntaverkkoon tuskin tulee muutoksia tällä vaalikaudella.

Kari Rouhiainen

Puolustusministeri Jussi Niinistö pitää kertausharjoitusten nykyistä määrää korkeintaan tyydyttävänä.

Kevään vaalien myötä uudeksi puolustusministeriksi noussut Jussi Niinistö (ps.) on
mielenkiintoisessa paikassa. Aiemman työhistorian perusteella voisi sanoa
44-vuotiaan reservin luutnantin olevan lähes unelmavirassaan. Puolustusvoimien
suurin rakenteellinen muutos jatkosodan jälkeen on takana ja 150 miljoonan euron
lisämääräraha puolustusvoimille nauttii kannatusta lähes jokaisessa eduskuntapuolueessa.

Äkkiseltään tilanne vaikuttaa hyvältä, mutta Niinistön
puheista käy ilmi, että mitään runsauden sarvea ei tälläkään hallituskaudella
ole puolustusvoimille luvassa. Kertausharjoitusmäärät nousivat ja tänä vuonna
noin 18 000 reserviläistä saa kutsun kertaamaan. Niinistön mielestä paremminkin
voisi olla.

– Tänä vuonna kertausharjoitusten määrä saatiin palautettua.
Taso on korkeintaan tyydyttävä, mutta siihen pitää olla tyytyväinen, kun
miettii lähivuosien tasoa, Niinistöä toteaa.

Puolustusministerin mukaan kertausharjoitusmäärien tavoite
tulee olemaan korkeammalla tulevaisuudessa, mutta talousraamien takia nousua ei
ole luvassa lähivuosina.

– Nykyhetken resursseilla ei pystytä olennaisesti nostamaan
kertausharjoitusten määrää, ilman että muista tehtävistä joudutaan tinkimään.

Kertausharjoitusten painopiste tulee olemaan operatiivisten
joukkojen kertauttamisessa, mutta myös hiljattain perustettujen
paikallispataljoonien suorituskykyä tullaan petraamaan kertausharjoitusten
avulla.

Niinistö nostaa kertausharjoitusten rinnalle
puolustusvoimien Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilattavan sotilaallisen
koulutuksen, joka on tänä vuonna 250 kurssia. Tiukkojen resurssien takia puolustusministeri
kehottaakin reserviläisiä omatoimisuuteen, jos kertausharjoituskäskyjä ei ala
kuulua.

– Säästövuosina tuli lommo meidän puolustuksen
uskottavuuteen. Jos yleistä asevelvollisuusjärjestelmää käytetään, se
dementoituu, jos miehiä ja naisia ei kertauteta. Tämä on olennaista
puolustuksen uskottavuuden kannalta.

Lisämäärärahasta huolimatta julkisuudessa on jo puhuttu
toimintamenoleikkauksista ja spekuloitu niiden mahdollisista vaikutuksista
juuri nousseisiin kertausharjoitusmääriin. Niinistön viesti asiaan on selkeä,
jos leikata pitää, se on tehtävä muualta kuin puolustuksesta.

– Puolustushallinnon lähtökohta on että tänä vuonna
saavutetusta tasosta ei tingitä. Juuri on tehty uudistus puolustusvoimissa ja
siihen päälle säästötoimet. Kyllä puolustushallinnolta on jo löysät otettu
pois, jos niitä on koskaan ollutkaan.

Akuutit tarpeet

Usealle vuodelle jakautuva 150 miljoonan euron lisämääräraha
ei poista kaikkia puutteita, mutta se auttaa. Niinistön mukaan rahat käytetään,
sinne missä suurimmat puutteet ovat tällä hetkellä.

– Joukkojen henkilökohtaisten varustuksien parantaminen
aseista pimeänäkölaitteisiin, ampumatarvikkeet ja varaosat, ilmatorjunta,
johtamisjärjestelmät ja kyberpuolustuksen kehittäminen, puolustusministeri
listaa.

Patruunapuolella Suomi on jo vuosia syönyt kriisiajan
varastojaan ja asiaa itse aktiivisesti esillä pitänyt puolustusministeri
toteaakin muutoksen olevan tulossa.

– Puolustusvoimissa laaditaan parhaillaan
ampumatarvikestrategiaa, jolla on tarkoitus turvata valmiuden ja
joukkotuotannon edellyttämät ampumatarvikemäärät. Näitä varastoja on syöty
viime vuosina. Mahdollisuutta käynnistää nämä hankinnat jo tämän vuoden
puolella selvitetään parhaillaan. Henkilökohtainen kannustukseni on ollut
puolustusvoimille ja –hallinnolle, että tässä päästäisiin nopeasti liikkeelle.

Investointikeskusteluissa eniten palstatilaa ovat saaneet
ilma- ja merivoimien tulevat kalustohankinnat, pitkälti niiden korkeiden
kustannusten takia. Sekä ilma- että merivoimien investoinnit toteutuvat
kuitenkin vasta ensi vuosikymmenellä. Niinistö myöntää, että maavoimat on
jäänyt investointikeskustelussa sivuosaan.

– Tällä vaalikaudella on maavoimien vuoro. Sen piti olla
viime vaalikaudella, mutta säästöjen takia se meni vähän niin ja näin. Maavoimat
on kuitenkin tärkein aselaji. Se on jäänyt liian vähälle huomiolle viime
vuosina.

Varuskunnattomat
maakunnat

Puolustusvoimien uudistuksen myötä varuskuntaverkko harveni
ja maakunnista ilman omaa varuskuntaa ovat tällä hetkellä Pohjois-Karjala ja
Etelä-Pohjanmaa. Niinistön mukaan yhdenkään alueen puolustaminen ei jää kiinni varuskunnasta
tai sen puuttumisesta, mutta kaikesta huolimatta hän pitää nykyistä tilannetta
huonona.

– Uudistuksessa meni puurot ja vellit sekaisin.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtajanakin oli vaikea saada selkeää tietoa, minkä
varuskunnan lakkautus johtui uudistustarpeista ja mikä lakkautus johtui siitä,
että tuli 200 miljoonan euron säästövaatimus.

Niinistö painottaa varuskuntien olevan tärkeitä maakunnille
monessakin mielessä. Ne ylläpitävät maanpuolustustahtoa alueilla. Vielä
tärkeämpää on se, että reserviläiset tukeutuvat harjoituksissaan varuskuntiin
ja niiden huoltoon. Puolustusministeri on kuitenkin realisti, mitään
täyskäännöstä on tuskin heti luvassa.

– Tällä vaalikaudella varuskuntaverkkoon tuskin tulee
muutoksia. Jatkossa pidän henkilökohtaisesti kuitenkin täysin mahdollisena,
että joudumme korjaamaan edellisten hallitusten tässä asiassa tekemiä virheitä.

Miinaselvitys tulee

Perussuomalaiset on ollut ainoa eduskuntapuolue, joka on
järjestelmällisesti vastustanut jalkaväkimiinat kieltävää Ottawan sopimusta.
Myös hallitusneuvotteluissa puolue jäi jälleen yksin asiassa. Niinistö
tarkentaa kuitenkin puolueen saaneen hallitusohjelmaan kirjauksen, joka
mahdollistaa selvitystyön miinatilanteesta. Puolustusministerin suunnitelmissa
on tutkituttaa, miten muissa EU-maissa Ottawan sopimusta on tulkittu.

– Korvaavat ohjelmat ovat sinällään hyviä, mutta ne eivät
kykene korvaamaan miinakauhua ja alueellista vaikuttamista. Meillä on
harvinaisen iso maa puolustettavana ja kuitenkin verrattain vähän puolustajia.
Viuhkamiinasta tehtiin etälaukaistava viuhkapanos. Toivottavasti voitaisiin
hyödyntää kotimaisen teollisuuden innovaatioita. Myönnän, että on kalliimpaa käyttää
miinaa, jossa on älyä, Niinistö toteaa.

Kuinka kriittisen loven Ottawan sopimuksen
allekirjoittaminen sitten Suomen puolustukseen teki puolustusministerin
mielestä?

–Pidän sitä kokolailla kriittisenä puutteena, jos halutaan
uskottavasti ja kustannustehokkaasti puolustaa koko maata.