– Suomi on tällä hetkellä erityisen kiinnostava maa Nato-jäsenyyden kautta. Meitä kyllä seurataan tarkasti. Miten järjestämme täällä harjoituksia? Minkälaisia joukkoja täällä liikkuu? Minkälainen valmius meillä on ja miten kehitämme suorituskykyämme? Yleisesti ottaen olemme kiinnostavia, Pääesikunnan tiedustelupäällikkö prikaatikenraali Pekka Turunen sanoo Suomeen tällä hetkellä kohdistuvista tiedustelun intresseistä.
Tammikuussa järjestyksessään kolmatta kertaa julkaistu sotilastiedustelun julkinen katsaus raottaa hieman ovea maailmaan, joka normaalisti pysyy suurelta yleisöltä tiukasti pimennossa. Raporttikaan ei anna tarkkoja lukuja, mutta pylväsdiagrammien perusteella voi todeta päätöksien tiedustelumenetelmien käytöstä lähes kolminkertaistuneen vuoteen 2020 verrattuna. Turusen mukaan yksi selittävä tekijä kasvulle on niinkin yksinkertainen kuin kokemus. Tiedustelupäällikön mukaan Puolustusvoimissa osataan nyt ottaa aiempaa paremmin hyöty irti vuonna 2019 voimaan tulleesta sotilastiedustelulaista.
Turunen pitää lakia hyvänä, mutta Ukrainan sodan ja muuttuneen maailmankuvan takia lain pari kohtaa kaipaisivat Puolustusvoimien näkövinkkelistä päivityksiä.
– Laki on ollut hyvä ja toimiva, mutta olemme aloittaneet päivittämiskierroksen kartoituksen. Näistä vahvimpana ehkä on noussut kysymys asumiseen käytettävän tilan tiedustelusta.
Tällä hetkellä asumiseen käytettävään tilaan ei voi kohdistaa tiedustelutoimia, ei edes siinä tapauksessa, jos esimerkiksi ulkomaalaistaustainen toimija pitää vuokra-asuntoa tai -mökkiä toimintansa tukikohtana.
Turusen mukaan toinen merkittävä kehityskohde liittyy tietoliikennetiedusteluun ja teknisen laitetarkkailun käytön laajentamiseen.
Sotilastiedusteluun ladataan kovia odotuksia ja työmäärä on todistetusti moninkertaistunut viime vuosina. Tiedustelupäällikön mukaan rahalliset resurssit ovat olleet riittävät, mutta työtä tekevien ihmisten määrä ei ole kasvanut aivan sitä vauhtia, jota nykyinen työmäärä edellyttäisi.
Sotilastiedustelun ytimessä on tiedonhankinta, sen analysointi ja pureskellun tiedon välittäminen päättäjille päätöksentekoa helpottamaan.
– Jos verrataan tiedonhankintaa ja analyysiä, meillä on tällä hetkellä enemmän väkeä tiedonhankinnassa, Turunen sanoo.
Sotilastiedustelunkin pääpainopiste on arvattavasti Venäjä. Turunen allekirjoittaa viime kuukausina useamman politiikon lausuman väitteen, jonka mukaan Suomi ei elä normaalissa rauhan ajassa tällä hetkellä.
– Olemme ehkä siinä harmaassa välimaastossa. Syvän rauhan tilan tunnusmerkistöt eivät täyty tällä hetkellä.
Tilanne rajan lähellä näyttää Turusen mukaan tällä hetkellä rauhalliselta, Venäjän suurimmat voimavarat ovat edelleen tiukasti sidottuina Ukrainaan.
– Rajan läheisyydessä koulutetaan täydennyksiä rintamalle. Kalustollisesti lähialueen varuskunnat ovat kohtuullisen tyhjiä. Siinä mielessä rajamme läheisyys on kovinkin rauhallinen. Jos tilanne jatkuu Ukrainassa samoilla linjoilla, lähiseudun tilanteeseen on tuskin silloin muutoksia luvassa.
Venäjän asevoimien reformin, johon sisältyy muun muassa sotilaspiirien muutos ja Suomen lähellä olevan Leningradin sotilaspiirin merkittävä vahvistaminen, laahaa sodan takia myöhässä.
– Sotilaspiirien saaminen täysvahvoiksi suunnitellusti vuoteen 2026 mennessä ei tässä sotatilanteessa ole realistinen.
Venäjän ohella Turunen luettelee listan maista, joita kannattaa pitää silmällä potentiaalisten uhkakuvien kautta.
Valko-Venäjä, Kiina, Pohjois-Korea ja Iran. Ne ovat varmasti keskeisimmät toimijat, joiden kanssa on syytä olla tarkkana. Kiinan lisääntynyt läsnäolo vaikuttaa meihin. Kiina on kiinnostunut arktisesta alueesta, haluaisi päästä sinne ja tätä läsnäoloaan myös näillä nurkilla. Kiinan yhteistyö Venäjän kanssa on tiivistynyt ja asevoimien välistä harjoitustoimintaa on ollut aivan tässä lähelläkin. Tästä hyvä esimerkki oli viime kesänä Suomenlahdella pidetty Venäjän ja Kiinan yhteinen merisotaharjoitus, Turunen taustoittaa.
Toisaalta kasvaneiden uhkakuvien ohella myös sotilastiedustelun työkalut ovat nekin moninkertaistuneet Suomen liityttyä Natoon pari vuotta sitten. Turunen sanoo suoraan puolustusliiton jäsenyyden monimutkaistaneen ja tehneen työnteosta monella tasolla haastavampaa.
– Tietoa tulee lisää ja aikaisemmin ei ollut ehkä niin laajasti ja syvällisesti tietoa muualta kuin aivan meidän lähialueiltamme, esimerkiksi Afrikan suunnalta ja Lähi-idästä.
Mikä tässä kuvassa on sitten yksittäisen tavallisen suomalaisen rooli? Tiedustelukatsauksen mukaan Venäjä on monipuolistanut ja improvisoinut tiedustelukeinojaan. Yhtenä tapana mainitaan bulvaanien ja erilaisten välikäsien roolien kasvattaminen.
– Tavallinen suomalainen on meille todella tärkeä. Olemme samalla asialla ja sitä kautta rakentuu maanpuolustustahto. Se on oikeasti merkittävää, miten kiinni suomalaiset ovat Puolustusvoimien toiminnassa. Meidän tehtävämme on tuottaa tietoa tälle kansakunnalle ja sen päättäjille. Se auttaa, jos kaikki ovat samassa veneessä.
