Rintamalla tarpova sotilas jähmettyy kauhusta kankeaksi vihollisen avatessa ensi kertaa tulen. Kohtaus on monelle tuttu. Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa luutnantti Autio neuvoo pelosta jähmettynyttä vänrikki Kariluotoa välttämään tulessa makaamista.
Mutta miten sotilas voi parhaiten pitää päänsä kylmänä ja jatkaa taistelua kovankin paineen alla?
Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen toimintakykyosaston tutkija, psykologi Anna af Schultén sanoo, että äärimmäisen uhkaavassa tilanteessa rauhallisena pysyminen vaatii sotilaskoulutuksen myötä karttunutta luottoa omaan toimintakykyyn ja osaamiseen. Myös kehon ja mielen yhteistyö on hyvä tiedostaa.
– Esimerkiksi varusmiehille suunnatussa taistelijan mieli -opetuspaketissa esitetty taktinen hengitysmalli, eli hengitystahdin tietoinen rauhoittaminen, on todella toimiva keino rauhoittaa kehoa ja sitä kautta mieltä, af Schultén neuvoo.
Hänen mukaansa ihmisten välillä on yksilöllisiä eroja stressiherkkyydessä. Osa niistä juontaa juurensa biologisista temperamenttieroista ja osa etenkin varhaislapsuuden elämäntapahtumista. Luonteenpiirteenä erityisesti tunne-elämän tasapainoisuus antaa hyvät eväät myös taistelukentille.
– Kukaan ei tietenkään ole immuuni stressille, mutta tunne-elämältään vakaammilla on paremmat lähtökohdat selviytyä stressaavista tilanteista.
Omaa paineensietokykyään voi kuitenkin kehittää. Af Schulténin mukaan kunnollinen palautuminen arjen aherruksesta ja elämänkokemuksen myötä kehittyvä taito säädellä vaikeitakin tunteita ovat siinä avainasemassa. Myös mielikuvaharjoittelusta voi olla apua.
– Stressiä aiheuttavaan tehtävään lähtemistä voi helpottaa, jos on käynyt mielessään läpi, miten tulee toimimaan tilanteessa rauhallisesti ja itseensä luottaen. Mutta tällainen mielentaitojen harjoittelu vaatii säännöllistä työtä ja kärsivällisyyttä, kuten kuntosalilla käynti, koska tuloksia ei välttämättä huomaa heti.
Paineensietokyky oli yksi mitattavista johtamisominaisuuksista, kun toisen lukuvuoden kadettien johtamiskäyttäytymistä tutkittiin Vuosangan ampumaleirillä tammikuussa.
Kadettien saamia arvioita ammunnan johtamisesta peilattiin heille kadettikoulun valintavaiheessa teetettyihin psykologisiin arviointeihin. Tarkoituksena oli selvittää, onnistuttiinko psykologisissa arvioissa ennakoimaan kadettien johtamistaitoja.
Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen aiheesta julkaiseman tutkimuskatsauksen mukaan paremmat pisteet soveltuvuusarvioinneissa saaneet kadetit suoriutuivat ammunnan johtamisesta keskimäärin paremmin.
– Voidaan sanoa tulosten vahvistavan näkemystä siitä, että soveltuvuusarvioinneilla kyetään löytämään isosta joukosta upseerin uralle soveltuvia henkilöitä, sanoo tutkimuskatsauksen kirjoittanut af Schultén.
Oman haasteensa tutkimukseen toi se, ettei valintakokeissa karsiutuneiden suoriutumista ammunnan johtamisessa luonnollisesti päästy mittaamaan. Af Schulténin mukaan se on fakta, joka täytyy ottaa huomioon tuloksia tarkastellessa.
– Todelliset yhteydet arviointikokeen ja ammunnan johtamisen välillä olisivat voineet olla vielä voimakkaampia, mikäli tutkittavien joukossa olisi ollut enemmän niitä heikon soveltuvuusarvioinnin saaneita.
Tutkimus on osa laajempaa upseerivalintojen seurantutkimusta, jonka tulokset raportoidaan kokonaisuudessaan seurantatutkimuksen päättyessä vuonna 2024.
Lue seuraavaksi
-
Puolustusvoimat
