Vellovan maailmantilanteen takia myös Puolustusvoimat elää murrosten keskellä. Ukrainan sota leimaa vahvasti tekemistä ja oven takana odottava Nato-jäsenyys toisi tullessaan säkkikaupalla uudistuksia myös Puolustusvoimiin ja sen koulutukseen.
Pääesikunnan koulutuspäällikön eversti Kari Pietiläisen mukaan Ukrainan sodan vaikutukset näkyvät kirkkaimmin asenteissa. Sotilasvalan ja -vakuutuksen sisältö on konkretisoitunut monen nuoren mielessä, kun sota ei enää olekaan niin etäällä.
– Ukrainan sota on kirkastanut ajatusta, kuinka tärkeä rooli maanpuolustahdolla on sodassa. Meidän kesällä 2022 kotiutuneiden varusmiesten loppukyselyiden tuloksissa maanpuolustustahto oli lukemissa 4,4 ja palvelusmotivaatio 3,9, Pietiläinen kertoo kyselystä, jossa maksimiluku on viisi.
Pietiläisen mukaan yleisesti on nähtävissä vahva kiinnostus maanpuolustusta kohtaan. MPK:n sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen volyymeissä on ollut valtavaa kasvua helmikuusta lähtien.
– Osallistujamäärät ovat jopa kymmenkertaistuneet aikaisemmasta, samoin naisten ja nuorten osallistuminen vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen on lisääntynyt.
Ukrainan sodassa esille ovat nousseet muun muassa raketinheitinjärjestelmät, panssarintorjunnan merkitys, ilmatorjunnan tärkeys ja lisääntynyt dronejen käyttö. Pietiläisen mukaan kaikille varusmiehille annettavaan koulutukseen ei ole tehty muutoksia Ukrainasta saatujen tietojen ja oppien perusteella, mutta tilanne on kuitenkin tarkassa seurannassa.
– Meillä on laajasti tutkimustehtäviä sisässä Ukrainaan liittyen. Asiat etenevät siis tutkimuksen kautta koulutukseen. Luonnollisesti ajattelevat kouluttajat seuraavat nyt tilannetta ja vievät omaan koulutukseensa joitain vivahteita Ukrainan tapahtumista. Meitähän on tämänkaltaiseen sotaan koulutettu jo kymmeniä vuosia.
Kulunut kesä on ollut Suomessa kansainvälisten harjoitusten osalta ennätysvilkas. Pietiläisen mukaan harjoituksiin osallistuneiden ulkomaalaisten määrä ei ole ollut kuitenkaan mitenkään poikkeuksellinen. Uuden oppimisen lisäksi kyse on myös tuen osoittamisesta.
– Meidän keskeiset kumppanit ovat varmasti halunneet näyttää tukeaan meille Nato-prosessin ollessa yhä kesken. Kansainvälisen tilanteen kiristyessä tämä on normaali polku. Me olemme kiinnostava kumppani ja he hakevat myös havaintoja minkälainen on yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvan reserviläisarmeijan taistelukyky ja osaamisen taso, Pietiläinen sanoo.
Sikäli kun Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointi etenee toivotusti, tuo jäsenyys tullessaan paljon muutoksia Puolustusvoimiin, vaikka sen toimintaa on jo vuosia sovitettu aina vain vahvemmin Nato-yhteensopivaksi.
– Esimerkiksi komentorakenteissa tarvitaan tarkkaa yhteensopivuutta. Jossakin osaa johtamisjärjestelmiä voi olla perusteltua toimeenpanna joitakin muutoksia. Mahdolliset muutokset tuodaan koulutukseen harkitusti.
Yksi konkreettinen muutos varusmiesten arkeen voi olla englannin kielen lisääntyminen entisestään komentokielenä.
– Nyt Meri- ja Ilmavoimat käyttää komentokielenä englantia ja tämä laajenee varmasti myös Maavoimien puolelle. Missä muodossa se tapahtuu, on kuitenkin vielä auki. Tämä täytyy myös huomioida reserviläisten kouluttamisessa. Suomalainen koulujärjestelmä takaa tässä jo meille hyvät lähtökohdat.
Kiristynyt tilanne näkyy myös Puolustusvoimien kasvaneina resursseina. Tämän vuoden kertausharjoitettavien määrä nostettiin keväällä 28 300 reserviläiseen. Pietiläisen mukaan kasvu on ehdottomasti mahdollisuus Puolustusvoimille, mutta samalla se teetättää myös lisätöitä.
– Puolustusvoimille tämä tarkoittaa mahdollisuutta kouluttaa tehokkaasti poikkeusolojen organisaatioihin sijoitettuja reserviläisiä, kehittää poikkeusolojen joukkojen suorituskykyä ja sitä kautta vastata turvallisuusympäristön muutoksiin. Lisääntynyt harjoitustoiminta lisää myös Puolustusvoimien henkilöstön työmäärää. Tähän haasteeseen on pyritty vastaamaan lisäämällä reserviläiskouluttajien käyttöä Puolustusvoimien vapaaehtoisissa harjoituksissa ja kertausharjoituksissa, Pietiläinen sanoo.
Nato-jäsenyys avaisi koulutuspäällikön mukaan uusia ja erilaisia urapolkuja reservilläisellekin.
– Nato-jäsenyyden myötä reserviläisten sijoituksia ja sijoittumista eri tehtäviin tarkastellaan avoimin mielin. Kaikille rakenteisiin sijoitettaville henkilöille on kyettävä antamaan riittävä täydennyskoulutus, jossa ei perusteettomasti erotella reserviläisiä ja kantahenkilökuntaa.
Yksi reserviläisiin liittyvistä ikuisuushaasteita on reserviläisten karttuneen osaamisen ja koulutuksen saattaminen Puolustusvoimien tietoon. Tietojen henkilökohtaisesta päivittämisestä digitaalisesti on puhuttu jo vuosia, mutta valmista ei ole tullut. Pietiläisen mukaan asiaa ei ole unohdettu Puolustusvoimissa.
– Suunnitteluvaiheessa oleva OmaIntti-palvelu rakentuu asiointipalveluiden päälle ja tulee nimensä mukaisesti tarjoamaan kaikille asevelvollisille yksilöityä tietoa heidän omasta asevelvollisuudestaan. OmaIntti luo jokaiselle asevelvolliselle oman aikajanan alkaen ajasta ennen palvelusta päättyen reservin aikaan. Aikajanalta löytyvät kohdennetusti niin ajankohtaiset asiointipalvelut kuin opastavat tietosisällöt. OmaIntistä muodostuu näin asevelvollisen henkilökohtainen opas palveluksen suorittamiseen ja reservin tapahtumiin, Pietiläinen kommentoi.
Kari Pietiläinen
- Pääesikunnan koulutuspäälikkö
- Ikä: 56-vuotias
- Harrastukset: Liikunta, jääkiekko, sotahistoria
- Perhesuhteet: naimisissa, yksi lapsi
- Motto: Raudanluja suunnittelu takaa laadukkaan lopputuloksen!
