Tartuntatautien leviämisen ennaltaehkäisy on tärkeä osa Puolustusvoimien koulutustoimintaa suunniteltaessa. Koronapandemiasta saatuja oppeja on hyödynnetty viime ja tänä vuonna esimerkiksi adenoviruksen leviämisen ehkäisyssä, sanoo Puolustusvoimien ylilääkäri, lääkintälippueamiraali Juha-Petri Ruohola Pääesikunnasta.
Puolustusvoimissa on esiintynyt vuoden 2024 aikana hengitystieinfektio-oireita aiheuttavia tauteja, joista on aiheutunut voimakkaita oireita, ja osa varusmiehistä on ollut sairaalahoidossa. Yksi tartuntataudeista on adenoviruksen serotyyppi 7. Puolustusvoimat on turvautunut kohortointiin eli jakanut palvelustaan suorittavia varusmiehiä osastoihin, jotka eivät kohtaa keskenään. Tätä taktiikkaa käytettiin myös koronapandemian aikana.
Ruohola kertoo Reserviläiselle, ettei adenolla ole ollut merkittäviä vaikutuksia reservin koulutukseen. Hänen tietoonsa ei ole tullut tapauksia esimerkiksi harjoitusten perumisesta. Ruoholan mukaan adeno on viheliäinen virus sen pitkän itämisajan takia.
– Oireet voivat kestää viikon, ja itämisaika voi olla kaksikin viikkoa. Jos reserviläinen tulee noin viikon päivät kestävään kertausharjoitukseen, niin viruksen tarttumista on hankala ennakoida.
Ruohola huomauttaa, että adenoviruksen aiheuttama tauti on erityisesti nuorten, tarkemmin nuorten miesten sairastama tauti.
– Reserviläiset ovat keskimääräisesti ainakin hieman tyypillisiä varusmiehiä eli parikymppisiä iäkkäämpiä. Herääkin kysymys, onko adenovirusta liikkunut reserviläisten keskuudessa ollenkaan tai jos on, niin sitä on ollut hyvin vähän.
Kajaanissa toimivan Kainuun prikaatin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Jukka Vuorisalmi kertoo, että varusmies- ja reserviläisosastot pidetään erossa toisistaan.
– Varuskunta-alueella pidettävissä kertausharjoituksissa ja muussa reserviläiskoulutuksessa tämä on tarkoittanut sitä, että reserviläisjoukot ovat ruokailleet ja majoittuneet eri tiloissa kuin varusmiehet. Samoin sotilaskodin käyttö on tapahtunut reserviläisillä ja varusmiehillä eri aikaan, Vuorisalmi avaa järjestelyitä.
Isojen harjoitusten toiminta siirtyy perustamisvaiheen jälkeen muutenkin varuskunta-alueen ulkopuolelle, joten reserviläisten erilläänolo varusmiehistä on Vuorisalmen mukaan toteutunut vähän kuin itsestään. Järjestelyt pitää kuitenkin miettiä harjoituskohtaisesti.
– Aina ratkaisu on omannäköinen sen suhteen, onko harjoituksessa kyse muutamasta kymmenestä reserviläistä vai isommasta joukosta, Vuorisalmi painottaa.
Ylilääkäri Ruohola sanoo tautiepidemioiden painottuvan varuskuntiin. Adeno on hänelle tuttu jo sotilaslääkärinuran alkuvaiheilta 1990-luvulta.
– Olin pitkään varuskunnan terveysasemalla lääkärinä. Adenoa tuli vastaan nimenomaan nuorissa miehissä pari kertaa vuodessa, lähes kellon tarkasti.
Koronapandemian lopputuloksena ihmiset ovat alkaneet kuulostella omaa oloaan aiempaa herkemmin ja kynnys jäädä sairauslomalle tai etätöihin on madaltunut. Ruoholan mukaan tämä on näkynyt myös reservin harjoituksissa. Jos tartuntatauti todetaan reserviläisellä, on jatkotoimenpiteissä Ruoholan mukaan pohdinnan paikka.
– Jos harjoitus päädytään reserviläisen osalta keskeyttämään, niin seuraava kysymys on, miten hän pääsee turvallisesti kotiin tartuttamatta muita. Samat haasteet ovat toki varusmiesten kohdalla. Ohjeistuksissa on annettu joukko-osastoille ja niiden terveysasemille runsaasti kokonaisharkintavastuuta, sillä niissä tiedetään paikallisolosuhteet parhaiten, ylilääkäri sanoo.
