Hattulan Parolannummella on harvinaisen pitkät sotilasperinteet. Leirikenttä on ollut harjoituspaikkana jo Ruotsin vallan aikana vuodesta 1777 alkaen. Alue on jopa julistettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Näkyvästi historiasta kertoo keisari Aleksanteri II:n vuoden 1863 vierailun muistoksi pystytetty komea Parolan Leijona -muistomerkki. Aukea toimi myös lentokenttänä vuosina 1935–1962.
Nykyisin varuskunta-alueelta löytyy puolustuksemme terävintä kärkeä. Panssariprikaati vastaa Puolustusvoimien iskunyrkistä Leopard 2 -taistelupanssarivaunuillaan. Myös 155 mm panssarihaupitsi K9 Thunderin käyttäjien koulutus tapahtuu Parolassa.
Varuskunnassa toimiva Helsingin Ilmatorjuntarykmentti puolestaan operoi modernia NASAMS II -ilmatorjuntaohjusta, jolla puolustetaan muun muassa pääkaupunkiseutua. Se käyttää samaa AMRAAM-ohjusta kuin Ilmavoimien Hornetit.
Lähivuosina varuskuntaan on tulossa tuore hankinta, korkeatorjuntakyvyn ilmtorjunnallemme palauttava israelilais-amerikkalainen RAFAEL David’s Sling -järjestelmä Stunner-ohjuksineen.
Parolassa on yhteensä kuusi kasarmia, jotka ovat valmistuneet vuosien 1952–1983 välisenä aikana. Niitä on korjattu moneen otteeseen vuosien varrella. Parhaillaan rakennus 110 odottaa vuoroaan.
Nyt perusparannettu rakennus 125 valmistui 1967 ja tunnettiin suunnittelijansa mukaan Rajalan kasarmina. Se edusti aikaansa monin tavoin. Nykystandardein pääongelmaksi muodostui sisäilman laatu, johon kiinnitetään huomiota aivan eri tavalla kuin ennen.
Kolmikerroksisessa rakennuksessa on kolme porrasta eli arkkitehtikielellä lamellia. Peruskorjaus pystyttiin toteuttamaan yksi kerrallaan niin, että kaksi kolmasosaa tiloista oli koko ajan käytössä.
Työt alkoivat tammikuussa 2021 ja valmistuivat alkuvuodesta 2023. Kasarmissa on hyötykäytössä olevaa pinta-alaa noin 6 300 neliömetriä. Uudelleenjärjestelyillä saatiin huoneet perusyksikköjen johdolle sekä kuusi uutta majoitustilaa. Nyt tupia on kahdessa ylimmässä kerroksessa yhteensä 52. Rakennukseen voidaan sijoittaa tarpeen mukaan 624–728 henkilöä.
Keskeisenä ideana perusparannuksessa oli erottaa maastossa käytetyn usein kostean varusmateriaalin käsittely varsinaisista asuintiloista. Siksi pohjakerrokseen rakennettiin kuivaustilat taisteluvarusteille lukittavine verkkokaappeineen. Lisäksi rakennuksen alakerran ulko-ovet saivat ritilälattiaiset kuraeteiset, joissa voi huuhtoa pois isoimmat harjoituksessa varusteisiin tarttuneet liat jo sisään tultaessa.
Samassa pohjakerroksen avarassa hallissa on myös mahdollista harjoitella lämpimissä oloissa vaikkapa perinteisellä 23 mm Sergei -ilmatorjuntatykillä toimimista. Lattiamateriaalissa on huomioitu tällainen kova käyttö.
Pihalle rakennettiin erillinen varastorakennus maastossa käytettävälle yhteiskalustolle. Sen yhteydessä on myös korkea kuivaamo, jonka kattoon voidaan vinssata lämpimän ilman kiertoon jopa sata telttaa tai naamioverkkoa. Myös varusmiesten polkupyörille rakennettiin erillinen verkkorakenteinen varasto.
Kasarmin suurin ongelma oli sisäilman laatu, jota ehdittiin käsitellä jopa julkisuudessa. Ongelma ratkaistiin sijoittamalla molempien päätyjen ullakoille rahtikontin kokoiset modernit ilmastointikonehuoneet.
Nyt perusparannuksen jälkeen käyttöön otetussa kasarmissa majoittuvat varusmiehet ovat olleet tyytyväisiä saavutettuun lopputulokseen. Satunnaiselle kävijällekin ilma tuoksuu raikkaalle eikä ollenkaan ”kassulle”.
Ilmanvaihto mahdollistaisi nyt jopa 14 henkilön majoittamisen yhteen tupaan, mutta tällä hetkellä määrä on 12. Uusitun kasarmin käyttäjiä ovat Helsingin Ilmatorjuntarykmentin perusyksiköt sekä Hämeen Panssaripataljoonan Sotilaspoliisikomppania.
Varsinaiset tuvat vaikuttavat tiukkaan kerrossängyillä ja peltikaapeilla kalustettuina tutuilta myös varttuneemman varusmiesikäluokan edustajalle. Mutta tarkemmin katsottaessa katon ilmastointiputkien lisäksi löytyy uusia yksityiskohtia.
Nykyaikaa edustaa se, että ikkunaseinällä on yhteensä 24 pistorasian patteri tuvan asukkaiden henkilökohtaisten älylaitteiden lataamista varten. Rakennuksessa on luonnollisesti tarjolla myös langaton WLAN-laajakaistaverkko.
Varusmiespalveluksessa on totuttu siihen, että siivoamista tehdään joskus ihan vain siivoamisen vuoksi. Nyt pölypallojen jahtaamista helpottamaan kasarmi 125 on saanut keskuspölynimurijärjestelmän, jonka liittimiä löytyy eri puolilta tiloja.
Vaikka ilma vaihtuu nykystandardien mukaisesti, varsinaista ilmastointia viilennyksineen ei sentään ole tarjolla. Ikkunoiden sälekaihtimet tosin oikein käytettyinä vähentävät merkittävästi auringon lämmittävää vaikutusta.
Myös käytävät uusitussa kasarmissa näyttävät tutuilta reserviläiselle. Päivystäjä istuu tiskinsä takana. Ilmoitustauluilta löytyy printattuna päiväohjelma sekä erilaisia ohjeita. Seinillä on kotiutuneiden saapumiserien kuvia ja nurkassa hyrisee virvoitusjuoma-automaatti.
Rynnäkkökiväärejä ei sen sijaan näy missään. Käytävien lukittavat asetelineet on korvattu asehuoneella, johon pääsyä kontrolloidaan tarkasti sähköisellä kulunvalvonnalla avaukset tallentaen.
Kasarmien vessoihin alkoi tulla ovia jo puolustusministeri Elisabet Rehnin kaudella 1990-luvun alussa (varttuneemmat muistanevat ajat, jolloin pyttyjen välissä ei ollut edes seiniä). Nykyisin uusituissa kasarmeissa myös suihkutilojen yhden hengen kopeissa on ovet, joten molempien sukupuolten yhteiskäyttö on joustavampaa.
Peruskorjaus toi myös runsaasti muita uudistuksia, jotka eivät välttämättä ole heti silmin nähtävissä. Kasarmin turvallisuutta parannettiin muun muassa palo-ovilla. Energiaa säästetään liiketunnistuksella toimivilla valoilla. Piha-alueen järjestelyjä pysäköintialueineen parannettiin liikenneturvallisuutta ajatellen.
Kasarmi 125:n vintille on sijoitettu myös varusmiesten koulutusluokat. Niistä on tehty yhtenäinen kokonaisuus, joka toimii niin suurena tilana kuin liukuovilla erotettuina useampana pienempänä luokkana. Kaikkiin tulee moderni esitystekniikka.
Lue myös
-
Puolustusvoimat
