Puolustusvoimain komentajana toimineen kenraali Timo Kivisen vahtivuorolle osui poikkeuksellisen paljon historiallisia tapahtumia, jotka vaikuttivat olennaisesti Puolustusvoimiin. Ensin koronapandemia sotki kaiken muun ohella varusmiesten ja varuskuntien arjen, sen jälkeen Venäjä aloitti häikäilemättömän hyökkäyksensä Ukrainaan ja tämän seurauksena Suomi on nyt ollut vuoden verran Naton jäsen.
Huhtikuun ensimmäisenä päivänä Puolustusvoimain uutena komentajana aloittanut kenraali Janne Jaakkola saa johdettavakseen joukot, jonka toiminnan keskipisteessä ovat yhä vahvasti Nato sekä Venäjän läsnäolo itänaapurissa.
Geopoliittinen aktiivisuus ja epävarmat ajat ovat näkyneet vahvasti myös reserviläisten arjessa. Viime vuonna Puolustusvoimat kertausharjoitutti yli 28 000 reserviläistä. Tähän jo entuudestaan vaikuttavaan lukuun päälle tulevat vielä reilut 8 000 koulutettua vapaaehtoisissa harjoituksissa sekä yli 21 000 osallistumiskertaa MPK:n järjestämään sotilaallisia valmiuksia palvelevaan koulutukseen. Tuore komentaja myöntääkin reserviläispuolen olevan siinä määrin hyvällä tolalla, että moni muu maa on ihaillen ihmetellyt Suomen järjestelmän toimivuutta. Nato tulee Jaakkolan mukaan myös avaamaan paljon uusia ovia aktiivisille ja osaaville reserviläisille.
– Juuri päättyneen Nordic Response -harjoituksen kaltaiset harjoitukset ovat tietysti yksi tekijä. Toisena näen mahdollisuuden osallistua erilaisille kehittäville kursseille ja kolmantena yksilöön kohdistuvana mahdollisuutena on hakeutuminen Naton eri tehtäviin esimerkiksi esikuntarakenteissa, Jaakkola toteaa Reserviläisen haastattelussa.
Jaakkolan arvion mukaan varsinkin alkuvaiheessa reserviläisten oma aktiivisuus korostuu, kun Natoon liittyvää sääntöpohjaa vielä rukataan valmiiksi. Isompi auki oleva kysymys on reserviläisten rooli Natossa osana isompia joukkokokonaisuuksia.
– Mitä tulee reserviläisten käyttöön joukkokokonaisuuksissa ja käyttöön niin sanotussa perinteisemmässä sotilastoiminnassa Naton puitteissa, meidän tavoite on tietysti puolustusjärjestelmämme perusrakenteeseen nojautuen hyödyntää reserviläisiä osana paitsi tätä kansallista puolustusta, myös niissä joukoissa, jotka mahdollisesti osallistuvat yhteiseen puolustukseen Suomen rajojen ulkopuolella. Tämä on iso kysymys, se on lainsäädännöllinen kysymys ja se on myös yhteiskunnallinen keskustelukysymys. Tätä työtä tulemme varmasti lähitulevaisuuden tekemään.
Varsinkin mediassa suuret kansainväliset harjoitukset saavat paljon enemmän huomiota ja näkyvyyttä kuin esimerkiksi perinteiset PAPU-harjoitukset, jossa oman alueensa tuntevat paikallisjoukot harjoittelevat kotiseuduillaan. Kenraalin mukaan ei tarvitse olla huolissaan, että operatiiviset joukot rohmuaisivat kaikki kertausharjoitusvuorokaudet paikallisjoukoilta.
– Paikallispuolustusta kehitetään vuoden 2021 selonteon mukaisesti. Meidän kansallinen puolustusjärjestelmä perustuu niihin linjauksiin, ja siellä ovat paikallisjoukot sekä operatiiviset joukot. Harjoitustoiminta tulee jatkumaan normaalisti, Jaakkola kertoo.
Jaakkola kuitenkin myöntää, että luonteeltaan harjoitustoiminta voi jatkossa muuttua.
– Harjoitukset, jotka olivat ennen pelkästään kansallisia, voivat olla jatkossa kansainvälisiä harjoituksia eli siihen liitetään harjoittelua myös muiden maiden joukkojen kanssa. Tämä näkyy myös ehkä paikallispuolustustasolla, ja onhan se jo näkynyt aikaisemminkin esimerkiksi ruotsalaisten osalta.
MPK:n roolin uusi komentaja näkee Puolustusvoimille merkittävänä.
– Näen yhteistyön erittäin tärkeänä ja erittäin oleellisena osana meidän kokonaisjärjestelmän viemisessä eteenpäin. Puolustusvoimien näkökulmasta erityisen vahvasti korostuu kouluttajakoulutus ja muiden reserviläisten kouluttaminen eli se vanha periaate, jossa johtajat kouluttavat omat joukkonsa. Sitä on hyvä vahvistaa yhteistoiminnassa Puolustusvoimien kanssa, Jaakkola sanoo.
Lue myös
-
Puolustusvoimat
