• Puolustusvoimat
  • Vapaaehtoinen maanpuolustus

Miten ylennyksen voi saada reservissä? ”Omatoimisuus otetaan huomioon”

Vapaaehtoistoiminta tuottaa rinnasteisia kertausharjoitusvuorokausia. Ylennys ei ole automaatio tai palkinto.

Tuomas Kaarkoski

Reserviläiset ylennetään tyypillisesti lippujuhlan päivänä tai itsenäisyyspäivänä.

Reserviläisten ylennykset perustuvat sodan ajan tehtävään, siinä osoitettuun sopivuuteen ja tehtävässä palveltujen kertausharjoituspäivien määrään. Lisäksi edellisestä ylennyksestä pitää olla kulunut riittävän pitkä aika. Ylennys ei ole automaatio tai palkinto.

Kun muut perusteet täyttyvät, ylentäminen voi usein liittyä samalla myös reserviläisen sijoittamiseen seuraavaan, vaativampaan SA-tehtävään.

– Osallistumalla vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen, harjoituksiin, kursseille ja tapahtumiin voi ansaita rinnasteisia kertausharjoituspäiviä, jotka lasketaan hyväksi ylennyksiä harkittaessa. Reserviläisen omatoimisuus siis huomataan ja otetaan huomioon, kapteeni Jarmo Kolu Pohjois-Karjalan aluetoimistosta kertoo.

Myös palvelus kriisinhallintajoukoissa tai palkattuna henkilönä Puolustusvoimissa vaikuttaa ylennyksiin.

Reserviläiset ylennetään yleensä 4. kesäkuuta tai 6. joulukuuuta. Asevelvollinen voidaan ylentää, kun edellisestä ylennyksestä on kulunut vähintään neljästä seitsemään vuotta. Vaadittava vähimmäisaika määräytyy sotilasarvon mukaan.

Reserviupseerien osalta Pääesikunnan henkilöstöosasto laatii moniportaisen esittelykierroksen jälkeen ylennyksistä esittelyasiakirjan tasavallan presidentille.

Reservin aliupseerien ja miehistön ylennyksistä vastaavat aluetoimistot. Myös esimerkiksi joukko-osaston komentaja voi ylentää kertausharjoitukseen liittyen reserviin ja varareserviin kuuluvan reserviläisen miehistön sotilasarvoihin.

– Tietojärjestelmämme poimii tietyin kriteerein ne reserviläiset, joilla on mahdollisuus ylennykseen. Reserviläinen voidaan ylentää kerran myös muista merkittävistä maanpuolustusansioista, vaikka hänellä ei olisikaan kertausharjoituksissa saatua lisäkoulutusta tai SA-sijoitusta, Kolu mainitsee.

Rajavartiolaitoksessa varusmiespalveluksensa suorittaneiden tai sen joukkoihin myöhemmin sijoitettujen reserviläisten ylennysasiat käsitellään normaaliin tapaan aluetoimistoissa. Puolustusvoimien asevelvollisten tietojärjestelmä rekisteröi näidenkin reserviläisten kertausharjoitukset ja niissä tehdyt suoritukset.

Myös reserviläisen ”nuhteettomuus” tarkistetaan ennen ylennysesitystä. Asevelvollista ei ylennetä reservissä korkeampaan sotilasarvoon, jos hänellä on rikosrekisterissä merkintä lainvoimaisesta tuomiosta. Henkilöä koskevat tiedot poistetaan rekisteristä eri aikoina rangaistuksen ankaruuden mukaan.

– Reserviläisen kertausharjoitushistoria ja SA-sijoitus sekä osin myös siviiliosaaminen ja -ammatti ovat perustana myös ylimpiin reservin sotilasarvoihin. Ylennys reservissä majuriksi tai sotilasmestariksi on varsin harvinaista ja siinä meillä on aika tiukka seula, Kolu huomauttaa.

Työnantaja voi varata henkilöstönsä jäseniä kriittisiin töihin myös poikkeusoloissa. Tällöin työntekijän sodan ajan tehtävä on toimia työnantajansa palveluksessa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Myös henkilövarattuja ”VAP-henkilöitä”, kuten esimerkiksi pelastuslaitoksen työntekijöitä, voidaan ylentää reservissä.

Ylennykseen vaadittava koulutusmäärä kertausharjoituspäivinä SA-sijoituksen ja sopivuuden lisäksi:

  • korpraali/ylimatruusi: 1 pvä
  • alikersantti: 7 päivää, edellisestä ylennyksestä vähintään 4 vuotta
  • kersantti: reservin aliupseeri / 10 päivää, 4 vuotta
  • ylikersantti: reservin aliupseeri / 20 päivää, varusmieskersantti 10 päivää, 4 vuotta
  • vääpeli/pursimies: reservin aliupseeri / 40 päivää, varusmieskersantti 30 päivää, 5 vuotta
  • ylivääpeli/ylipursimies: reservin aliupseeri / 50 päivää, varusmieskersantti 40 päivää, 5 vuotta
  • sotilasmestari: reservin aliupseeri, 5 vuotta
  • vänrikki /aliluutnantti: reservin upseeri
  • luutnantti: reservin upseeri / 10 päivää, 4 vuotta
  • yliluutnantti: reservin upseeri / 30 päivää, 5 vuotta
  • kapteeni/kapteeniluutnantti: reservin upseeri / 60 päivää, 6 vuotta
  • majuri/komentajakapteeni: reservin upseeri, 7 vuotta
  • everstiluutnantti/komentaja: kuten edellä, vain erikoistapauksessa, 7 vuotta

Lue seuraavaksi

  • Historia

Yliluutnantin arvo tuli Suomessa käyttöön vasta sotien jälkeen ja oli hävitä 2000-luvun alussa

Yliluutnantin arvolle tuli todellista tarvetta sotien jälkeen, jolloin sotaväessä oli huomattavan runsas määrä luutnantteja.