Maavoimien komentaja: "Jos joku asia on onnistunut, niin valmiusjoukkojen koulutus"

Maavoimat
valmius
Maavoimien valmiusosastoihin koulutettavat varusmiehet voivat erikoistua erilaisiin tehtäviin. Rovajärvellä otettu kuva valmiusyksiköstä esittelee joukkojen suorituskykyä kaluston muodossa.
Paavo Airo Helsinki

Maavoimien komentaja kenraalimajuri Petri Hulkko on tyytyväinen uusien valmiusyksiköiden koulutukseen. Maavoimat aloitti varusmiesten valmiusyksikkökoulutuksen viime vuonna, ja Hulkon mukaan varusmiesten rekrytointi tehtäviin on onnistunut. Hulkko kertoi Maavoimien mediapäivässä sotilaiden palautteiden koulutuksesta olleen positiivisia ja luottavansa joukkojen suorituskykyyn.

– Jos joku asia on onnistunut, niin valmiusjoukkojen koulutus. Se on äärimmäisen tärkeä asia. Maavoimat myös kehittää koko ajan valmiusyksiköiden koulutusta saadun palautteen perusteella, komentajana elokuussa aloittanut Hulkko sanoi.

 

Maavoimat kaipaisi lainsäädännön päivittämistä

Maavoimien näkökulmasta valmiusyksiköitä koskevassa lainsäädännössä on parannettavaa. Valmiusyksiköiden varusmiehiä ei voida tällä hetkellä käyttää virka-aputilanteissa, joissa heidän henkensä tai terveytensä voisi vaarantua. Hulkon mielestä on ristiriitaista, että näitä varusmiehiä voidaan lain mukaan käyttää sotatilassa mutta ei vaarallisiin tehtäviin rauhan aikana.

– Se toisi merkittävän lisän virka-apumaailmaan, jos voisimme käyttää valmiusyksiköitä esimerkiksi poliisin tai Rajavartiolaitoksen kanssa apuna tilanteissa, joissa henki voi vaarantuakin.

Valmiusyksiköiden varusmiehet palvelevat 347 vuorokautta. Koulutuksesta ensimmäisen puolikkaan muodostavat perus-, erikois- ja joukkokoulutuskausi. Toisen puolikkaan muodostavat valmiusyksikkökoulutus ja valmiusaika.

Joukoille koulutettavat tehtävät on luokiteltu tuki-, suojaus- ja taistelutehtäviin. Tavanomainen virka-apu kuten kadonneen henkilön etsintä kuuluu tukitehtäviin.

– Valmiusjoukot sisältävät kaikkea Maavoimien suorituskykyä. Joukoista löytyy pioneereja, panssarintorjuntaa, raskaita vaunuja, tykistöä ja niin edelleen, Hulkko luetteli.

 

Paikallisjoukkojen johtamisketjua kehitetään

Hulkko näkee myös reserviläisten muodostamissa paikallisjoukoissa kehitettävää. Hän sanoi Maavoimien kehittävän erityisesti paikallisjoukkojen johtamisrakennetta. Tällä tavalla ja toimintatapoja kehittämällä myös valmiuden pitäisi parantua.

– Jotta saamme kokonaisuuden toimimaan, se vaatii jatkuvasti toimivaa johtamisketjua. Siihen satsataan lähivuosina.

Paikallisjoukkoja voidaan käyttää muun muassa kohteiden suojaamiseen, vaativiin taistelutehtäviin ja muiden viranomaisten tukemiseen. Valmiusyksiköiden tavoin myöskään paikallisjoukkojen reserviläisiä ei kuitenkaan voida tällä hetkellä käyttää hengenvaarallisiin tehtäviin rauhan aikana.

Yhdeksi tärkeäksi pointiksi Hulkko nosti paikallisjoukkojen osaamisen kehittämisen koulutuksella ja yhteistyöllä MPK:n kanssa. Ainakin vielä toistaiseksi Puolustusvoimat tilaa MPK:lta paikallisjoukkojen koulutusta. MPK:n sotilaallisen koulutuksen siirtäminen Puolustusvoimille on kuitenkin parhaillaan puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) harkinnassa. Hulkko totesi, että hänen mielestään sekä nykymalli että mahdollinen muutos ovat hyviä vaihtoehtoja.

– MPK:n sotilaallisen koulutuksen siirtämisessä on vain se, että se vaatii tietyn palkkarahan. Minulla ei ole erityisiä ambitioita kummankaan vaihtoehdon suuntaan, Hulkko sanoi.

Puolustusministerin asettaman työryhmän joulukuussa valmistuneen selvityksen mukaan MPK:n sotilaallisen koulutuksen siirtäminen Puolustusvoimille vaatisi vähintään 5,1 miljoonan euron lisärahoitusta ja Puolustusvoimien henkilöstökokoonpanon lisäämistä 40 tehtävällä. 


Jaa tämä sivu