Poikkeusoloissa maantietukikohtia käytettäessä pitäisi olla aina vihollista askeleen edellä

Paavo Airo
IMG_2705
Suomalainen everstiluutnantti Tomi Böhm lensi keskiviikkona Hornetilla ja ruotsalainen kapteeni Henrik Thyni Gripenillä (kuvassa) Lusissa.
Paavo Airo Heinola

Ruotsin ilmavoimien kapteeni Henrik Thyni Luulajan 212. laivueesta kehuu suomalaisten Lusiin järjestämää maantietukikohtaa. Hänen mukaansa Heinolan päässä viitostielle perustettu Baana 16 -harjoituksen maantietukikohta on kuin mikä tahansa tavallinen lentotukikohta. Lusin suora on hyvässä kunnossa, mikä on edellytys sille, että tämänlaisia harjoituksia, joissa koneet tekevät suuria määriä nousuja ja laskuja noin viikon ajan, voidaan järjestää.

– Meillä Ruotsissa ei voida paljoa laskeutua maanteille hävittäjillä, sillä budjettileikkausten vuoksi maantiet ovat melko huonossa kunnossa. Ruotsissa on vain pari paikkaa, joissa voimme harjoitella tällä tavalla, Thyni kertoo.

Maantietukikohdalla tarkoitetaan pitkää maantiesuoraa, jota hävittäjät voivat poikkeusoloissa käyttää nousu- ja laskualustana. Sen ympäristöön pystytetään liikuteltavalla kalustolla muun muassa lennonjohtopaikka ja kaikki tarvittavat tukitoiminnot. Harjoiteltaessa maantietukikohdalta vaaditaan keskivertotietä parempaa asvaltin kuntoa.

Maantietukikohtia voidaan poikkeusoloissa pystyttää ympäri Suomen, ja Ilmavoimien taistelutavan mukaisesti niitä perustaessa pitäisi aina olla niin sanotusti askel edellä vihollista. Kalustoa ja sotilaita tulisi pystyä liikuttamaan niin, ettei vihollinen heti saisi selville, missä kaikki Ilmavoimien kalusto on. Mitä enemmän tukikohdiksi soveltuvia paikkoja maassa on, sitä ennalta-arvaamattomammin Ilmavoimat voisi toimia puolustautuessaan.


Ruotsin kanssa samanlaisista koneista
olisi etua, 
mutta se ei ole edellytys yhteistoiminnalle

Thyni lensi keskiviikkona harjoituksissa JAS Gripenillä yhdessä suomalaisten Hornetien kanssa. Suomen Hornetit ovat ruotsalaislentäjille tuttuja muun muassa lähes viikoittain järjestettävistä Cross Border -harjoituksista. Thyni ei kuitenkaan ole itse päässyt testaamaan Hornetia. Vaan kumpi on parempi yhteistreeneissä käytettävistä koneista, Ruotsin JAS Gripen vai Suomen Hornet?

– Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa, toinen on parempi jossain ja toinen taas jossain muussa. Vaikea sanoa, Thyni tyytyy pyörittelemään.

Ruotsalaisten kanssa harjoittelemisen yhteydessä nousee herkästi esiin kysymys, olisiko siitä etua, jos Suomellakin olisi Saabin Gripenit tulevan kalustohankinnan myötä. Karjalan lennoston komentaja, eversti Jari Mikkonen myöntää, että olisi, mutta ei koe sen olevan mikään toiminnan edellytys tiivistyvänkään puolustusyhteistyön keskellä. Ilmavoimien komentajan, kenraalimajuri Kim Jäämeren mukaan hävittäjähankinnassa olennaista on se, että kone vastaa Suomen tarpeeseen ja käyttökustannukset ovat järkevällä tasolla.

Hankintapäätös Hornetien korvaajista on tarkoitus tehdä vuonna 2021, ja Gripen on yksi ehdokkaista. Muut ovat Boeing F-15 ja F/A-18, Dassault Rafale, Eurofighter Typhoon sekä Lockheed Martin F-16 ja F-35.


Liittyy aiheeseen: 

28.9.2016 Näin Ilmavoimat toimisi, jos Suomeen hyökättäisiin – ”Tavoite on, että ei kannata, koska täällä tulisi pataan”

21.9.2016 Ilmavoimat harjoittelee uutta taistelutapaa – Ruotsin Gripenitkin lentävät Heinolaan 

5.9.2016 Yhteistyötä lisätään – Suomi ei silti laske ilmapuolustusta Ruotsin varaan


Jaa tämä sivu