• Uutiset

Kertausharjoitusten tapaturmat lähes kolminkertaistuivat

Raju nousu tapaturmissa selittyy kertausharjoitusmäärien kasvulla.

Tuomas Kaarkoski

Suurin osa kertausharjoitusten tapaturmista on pieniä nyrjähdyksiä tai muljahduksia.

Reserviläisille kertausharjoituksissa tapahtuneet tapaturmat
ovat nousussa. Viime vuonna kertausharjoituksiin osalllistuneiden henkilöiden
sotilastapaturmia kirjattiin 67 kappaletta, kun vuonna 2014 niitä oli
huomattavasti vähemmän eli 24 tapausta. Viime vuoden lukema voi vielä kasvaa,
sillä tapaturmat ja palvelussairaudet tulevat toisinaan viiveellä Valtiokonttorin
käsiteltäväksi.

Dramaattinen, lähes kolminkertainen, kasvu tapaturmissa
selittyy pitkälti kertausharjoitusvuorokausien kasvulla. Siinä missä 2014
kertaamaan käskettiin noin 6000 reserviläistä, tuli kertauskäsky viime vuonna
noin 18000 suomalaiselle.

– Se on luonnollinen selittäjä. Kun on enemmän ihmisiä
mukana, tapahtuu myös enemmän, palvelupäällikkö Jyrki Suoninen Valtiokonttorista toteaa.

Tyypillisimpiä vammoja kertausharjoituksissa ovat
nyrjähdykset ja venähdykset, joita oli noin kolmannes kaikista viime vuoden
tapaturmista. Kuulovammoja viime vuonna kirjattiin kolme ja luunmurtumiin
johtaneita tapaturmia kuusi kappaletta.

– Muljahdukset ovat tyypillisimpiä vammanlaatuja. Näin on
myös varusmiesten kohdalla. Liikkuminen epätasaisessa maastossa pakkaukset ja
muu kuorma selässä aiheuttavat tyypillisimmin näitä onnettomuuksia. Toinen
yleinen on, kun hypätään ajoneuvosta alas.

Uusi laki valmisteilla 

Valtiokonttori valmistelee uutta sotilastapaturmalakia, jonka
on tarkoitus tulla voimaan heinäkuun alussa. Lain on määrä tarkentaa
reserviläisten, varusmiesten ja kriisinhallintatehtävissä työskentelevien vammojen
määrittelyä ja korvauksia. Aiemmin vuodenvaihteessa tuli jo voimaan Puolustusvoimien
henkilöstön työtapaturmia ja ammattitauteja käsittelevä tapaturmalaki, jonka
tarkoitus on selventää korvauskysymyksiä. Lainsisältöä ei Valtiokonttorin
puolelta haluta tässä vaiheessa vielä tarkemmin kommentoida.

– Emme tässä vaiheessa halua ottaa kantaa keskeneräiseen
lakiin, se on ministeriöiden ja lainvalmistelijoiden asia, Valtiokonttorin
asiakaspäällikkö Ismo Tikka linjaa.


Reserviläinen (C) Lähde: Valtiokonttori