• Uutiset

Simulaattoreilla parempaa palautetta pääsotaharjoituksen taisteluvaiheesta

Puolustushaarojen välistä ilmasta maahan -toimintakykyä harjoiteltiin Kaakko19-pääsotaharjoituksessa.

Tuomas Kaarkoski

Kasisimulaattoreiden avulla sotilaille voidaan antaa parempi palaute käydystä taistelusta.

Meneillään oleva Kaakko19 on vuoden pääsotaharjoitus ja
samalla henkilömäärältään vuoden suurin harjoitus. Kaikkiaan harjoitukseen
osallistuu noin 12 000 henkilöä, joista yli 3 000 on reserviläisiä.

Alkuviikosta monella harjoitukseen osallistuvalla on ollut menossa harjoituksen henkisesti ja fyysisesti raskain vaihe eli taisteluvaihe.

– Päätaistelualueet ovat Karjalan prikaatin hallinnoimilla
alueilla, Pahkajärven harjoitus- ja ampuma-alueella sekä lähiharjoitusalueilla.
Se helpottaa siviilienkin arkea, kun emme ole niin paljon toimimassa heidän
maillaan tällä kertaa, taisteluharjoituksen johtajan apulainen
everstiluutnantti Tomi Pekurinen
Maasotakoulusta kertoo.

Pekurisen arvion mukaan hieman alle puolet on niin sanotusti
rintamavastuussa olevia joukkoja ja loput toimivat tukevissa tehtävissä.
Suurharjoitus takaa myös sen, että välineistöön satsataan keskimääräistä
harjoitusta enemmän.

– Jokainen taistelija on varustettu
taistelijasimulaattorilla. Lisäksi jokaiselle joukolle on jaettu
palautejärjestelmäajoneuvo, jonka avulla joukoille voidaan antaa palautetta
käydyistä taisteluista, Pekurinen kertoo ja lisää johdolle olevan erillinen kontti, jossa taisteluita voidaan käydä vielä tarkemmin läpi.

Niin sanottuja KASI-simulaattoreita on nykyään käytössä
jokaisessa joukko-osastossa. Pekurisen mukaan ne tuovat paljon lisää myös
Kaakko19-harjoitukseen.

– Todella laajamittaisesti pystymme hyödyntämään niitä. Nyt
kun on kyse pääsotaharjoituksesta, myös valtaosa järjestelmistä keskitetään
tännne. Iskuportaan joukoille simulaattoreiden käyttö on toki ollut arkipäivää
jo käytännössä erikoiskoulutuskauden alusta alkaen.

 

Paljon suunnittelua

Pääsotaharjoitus on
myös suuri ponnistus suunnittelevalle portaalle. Taustatyö harjoitusta varten
on alkanut jo pari vuotta sitten. Taisteluosuudesta vastaavalla Maasotakoululla
on Pekurisen mukaan selkeä rooli harjoituksessa, johon osallistuvat kaikki
kolme puolustushaaraa sekä Rajavartiolaitos.

– Me olemme se yhdessä pitävä liima, joka yhdistää nämä
toimijat tekemään yhteistä asiaa. Jokainen tuo sitten oman mausteensa ja vision
siitä, mitä heidän pitäisi saada tehtyä harjoituksessa, Pekurinen kertoo.

Yksi osa puolustushaarojen välisestä yhteistyöstä nähtiin
Pahkajärvellä, kun mukana oli Ilmavoimien hävittäjille ilmasta maahan -maaleja
osoittavia ilmatulenjohtajia. Niin kutsutut JTAC:t (joint terminal attack
controller) ovat Pekurisen mukaan tärkeä kokonaisvaikuttamiseen liittyvä
elementti.

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Ilmatulenjohtoa työssään. Kuva: Tuomas Kaarkoski

– Hornet-kalustoihin saatiin elinkaaripäivitysten myötä
ilmasta maahan -toimintakyky, ja kuten tykistöllä on tulenjohtajansa, nyt myös
meillä on ilma-aseeseen oma tulenjohto. Hornetin avulla pystytään kuitenkin
tiputtamaan sellainen asekuorma, joka on moninkertainen verrattuna esimerkiksi
siihen, mihin perinteisellä tykistöllä pystytään vaikuttamaan.

Pääsotaharjoitus järjestetään joka toinen vuosi. Vuoden
2021 pääsotaharjoitus kantaa nimeä Arctic Lock 2021, ja kaakon kulman
harjoituksesta poiketen se järjestetään kesäkuukausina. Pekurinen ei vielä osaa
sanoa tulevasta harjoituksesta paljoakaan.

– Asiat lähtevät vähitellen tarkentumaan. Tietysti tässä
pitää katsoa myös resursseja, jotka vaikuttavat harjoituksen kokoluokkaan.

Lue myös: 2.12.2019 Maavoimien komentaja: ”Emme voi rakentaa puolustustamme sen varaan, että joku tulee auttamaan”