”Jos sodan ajan joukkojen määrä kasvaa, myös kertausharjoituksia on lisättävä”

Puolustusvoimat
väijyressu
Reserviläisliitto haluaa satsata paikallispuolustukseen. Järjestön mukaan jokaisessa maakunnassa tulisi olla kolme paikallispataljoonaa.
Tuomas Kaarkoski Helsinki

Myös kertausharjoitusten määrän on noustava, jos sodan ajan joukkojen lukumäärää kasvatetaan. Näin asian muotoili Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti, joka muiden vapaaehtoisten maanpuolustustoimijoiden tapaan oli torstaina puolustusvaliokunnan kuultavana helmikuussa julkaistun puolustusselonteon tiimoilta.

Halkilahden mukaan on selvää, että jos sodan ajan joukkojen määrä nostetaan nykyisestä 230 000 sotilaasta 280 000 sotilaaseen, tulee kertausharjoitusten skaalautua samalla tavalla.

Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että nykyisen 18 000 reserviläisen sijasta kertauskäsky tulisi vuosittain reilulle 21 000 suomalaiselle.

– Varsinaista keskustelua kertausharjoitusten lisäämisestä ei ole käyty, vaikka joukkojen nostamisesta on puhuttu paljonkin. Puolustusvoimauudistuksessa kertausharjoitusten määrää perusteltiin aikanaan juuri sillä, että ne pysyvät samassa suhteessa sodan ajan joukkojen lukumäärään. Nyt jos tuota lukumäärää nostetaan, pitäisi myös kertausharjoitusmääriä kasvattaa, Halkilahti järkeilee.

Halkilahti vei puolustusvaliokunnalle myös kriittiset terveiset. Hänen mukaansa asevelvollisuutta, reservin toimintaa ja vapaaehtoista maanpuolustustyötä käsitellään selonteossa hämmästyttävän suppeasti, kun ottaa huomioon mihin Suomen puolustusjärjestelmä perustuu.

Samoin Reserviupseeriliitto toivoi sähköisen asioinnin Puolustusvoimien kanssa edistyvän nykyistä huomattavasti nopeammin.

– Tästä asiasta on puhuttu jo vuodesta 2013 lähtien, mutta muuten asia ei ole juurikaan edennyt. Reserviläisten osaaminen pitää saada paremmin hyödynnettyä ja yksilöiden erilainen osaaminen pitää tunnistaa nykyistä paremmin.

 

Vahvuus vielä suuremmaksi

Reserviläisliittoa tilaisuudessa edustanut toiminnanjohtaja Olli Nyberg puolestaan toteaa sodan ajan joukkojen kasvattamisen olevan oikea suunta. Silti liitto haluaisi  vielä enemmän lisävahvistuksia varsinkin paikallispuolustukseen.

– Selonteossa esitetään oikeansuuntaisesti paikallispuolustuksen vahvistamista muttei riittävän suuressa määrin. Reserviläisliitto katsoo, että jokaisessa maakunnassa tulisi olla kolme paikallispataljoonaa. Tämän myötä sodan ajan vahvuutemme nousisi 300 000 hengen tuntumaan ja pystyisimme vastaamaan uudenlaisen sodankuvan synnyttämiin haasteisiin ja uhkiin, Nyberg toteaa.

Paikallispuolustuksen parantamisella ja lisäämisellä ei Nybergin mukaan kuitenkaan tavoitella naapurimaista tuttua konseptia kodinturvajoukkojen luomisesta.

– Pohjoismaisesta kodinturvasta ei kannata Suomeen mallia ottaa, sillä meillä vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön ja -koulutukseen osallistuu monenkertainen määrä väkeä verrattuna muihin pohjoismaihin tai Viroon. Merkittävä osa näistä on reserviläisiä, jotka muodostavat myös pääosan paikallispataljoonien henkilöstöstä.

Sekä Reserviläisliitto että Reserviupseeriliitto kumpikin haluaisivat, että paikallisjoukkojen rekrytointia räätälöitäisiin siihen suuntaan, että johtajat pääsisivät itse valitsemaan omia joukkojaan.

– Johtajien ja alijohtajien pitäisi itse päästä valitsemaan omia joukkojaan. Sitä kautta muodostuisi parempi sitoutuminen tehtävään, kun kaverit tuntisivat toisensa heti alkumetreistä lähtien, Halkilahti toteaa.

 


Luetuimmat

Jaa tämä sivu