Kolme vuotta sitten yhdistettiin Reserviläisliiton ja Suomen
Reserviupseeriliiton ampumamestaruuskisat pidettäväksi samanaikaisesti samassa
paikassa. Viime viikonloppuna Rovaniemen Toramon ampumaradoilla kisailtiin
reilun 130 ampujan kesken mestaruuksista.
Vuosi sitten etelässä pidetyt kisat vetivät noin 300 kilpailijaa.
– Vaikuttaa edelleen, että matka Helsingistä Rovaniemelle on pitempi kuin
täältä Helsinkiin, Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg naurahtaa.
Nybergin mukaan toiminta-alueena pitää olla koko maa.
– Ei tätä voi pelkästään etelään keskittää, hän perustelee ja muistuttaa
ampumaurheilun suosiosta liitoissa.
– Se on laajin ja suosituin toimintamuoto. Viime vuonna järjestettiin 15
000 ampumatapahtumaa ja -kilpailua, joihin kirjattiin yli 125 000
osallistumista, Nyberg jatkaa.
Se on kuitenkin päivänselvää, että pikkuratojen aika näin suurten kisojen
järjestämisessä on ohi. Rovaniemelle on hankittu elektroniset ampumataulut,
jotka mahdollistavat kansainvälisten ja ennätyskelpoisten kisojen järjestämisen.
Taulu-uudistus maksoi yli 25 000 euroa.
Lapin Ampujien puheenjohtajan Mika
Tikkasen mukaan kilpailujen taso on kansallista luokkaa, ei kuitenkaan sen
hupputasoa.
– Mukana on kokeneita ampujia. Kausi on kuitenkin sellaisessa vaiheessa,
että kovin vire kilpailijoilta on jo ohi, Tikkanen sanoo.
Tikkasen mukaan vielä ei pystytty järjestämään naisille omia sarjoja, mutta
hän uskoo senkin ajan koittavan pikapuolin.
– Sääntöjen mukaan sarjaan pitää osallistua kolme naista, jotta hei
voisivat kilpailla keskenään. Se ei vielä toteutunut. Niinpä täällä mukana
olevat naiset ampuivat miesten sarjoissa, Tikkanen kertoi.
1 511 mitalin
mies
Rovaniemeläinen Sylvester Jokiaro
on ammunnan todellinen ”Grand Old Man”. Hänen ansionsa ovat häkellyttävät.
Uransa aikana viime huhtikuussa 90 vuotta täyttänyt Jokiaro kertoi voittaneensa
yhteensä 1 511 mitalia. Vuodesta 1982 lähtien reserviläisten kisoista on tullut
24 mestaruutta, 18 hopeaa ja kuusi pronssimitalia, Jokiaro kertoo.
Lisäksi häneltä on jäänyt kertomansa mukaan saamatta 105 voitettua mitalia.
– Usein syynä tähän oli kiire kotimatkalle. Järjestäjät lupasivat lähettää
mitalit perässä. Vielä niitä ei ole kuulunut, Sylvester naurahtaa.
Jokiaro on palkittu myös lukuisilla ansiomitaleilla, joista hän pitää
arvokkaimpana Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultaista ansiomitalia.
Kilpauransa ohella Jokiaro on toiminut muun muassa 22 vuotta nuorten
valmentajana.
– Tein sitä hommaa ansiotyöni ohella, mutta lopulta väsyin, Laatokan
rannalla varhaislapsuutensa viettänyt Jokiaro kertoo.
Tällä kertaa Jokiaro ei enää osallistunut reserviläiskilpailuihin
niskavaivojensa vuoksi.
– Siellä on jotain kulumia, hän toteaa ja lisää, että vaimon sairastelut
myös estävät häneltä pitemmät poissaolot kotoa.
Jokiaron kiinnostus ammuntaan roihahti liekkeihin varusmiesammunnoissa,
joissa hän ampui kaikissa luokissa valiotuloksen. Yhtenä sytykkeenä ammuntaan
voi pitää verenperintöä, sillä Jokiaron isä harrasti pistooliammuntaa.
Hyvän kuntonsa ja terveytensä perustana Jokiaro pitää monipuolista
urheilemistaan nuoruudessa. Mieluisimmat lajit olivat hänelle lähinnä juoksut
ja jalka- ja jääpallo.
Rovaniemelle Jokiaro muutti vuonna 1962. Mies on viihtynyt ilmeisen hyvin,
mistä osaltaan on pitänyt huolen siianpyynti vuokralammella entisten
työkavereiden kanssa.
– Olen saanut paljon ammuntauraltani, toisaalta olenhan minä jotain sille joutunut
antamaan, Jokiaro pohtii.